Miten tämän kertainen myrsky vertautuu vuoden 2008 finanssikriisiin, Suomen sosiaali ja terveys Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?
Vaikutukset rahoitusmarkkinoilla näyttävät tällä hetkellä yhtä voimakkailta. Eli todella syvästä kriisistä on kyse. Syyt ovat kuitenkin täysin erilaiset.
Vuonna 2008 rahoitusmarkkinat kriisiytyivät sisäsyntyisesti, kun taas nyt kriisin käynnisti ulkopuolinen tekijä – koronapandemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talouteen vaikuttavat toimenpiteet. Vuonna 2008 rahoitusmarkkinoiden institutionaalinen tilanne oli huonompi kuin nyt, jolloin keskuspankit ovat heti valmiita tekemään kaiken voitavansa talouskriisin selättämiseksi.
”Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.”
Vuonna 2008 valtiotkin lähtivät melko nopeasti kannattelemaan taloutta, ja uskon tämän tapahtuvan tälläkin kertaa. Eräänlainen ”suunniteltu taantuma” on tulossa, jossa yhdistyvät epidemiarajoitukset sekä valtion talouspoliittisten toimenpiteiden terävöityminen.
Kirjoitit aiemmin mikroblogipalvelu Twitterissä, että siirryimme nyt keskuspankkikapitalismista takaisin valtiokapitalismiin. Mitä tarkoitat tällä?
Näin 15.3.2020 siirryimme #keskuspankkikapitalismi'sta jälleen jonkinlaiseen #valtiokapitalismi'in, jossa valtiot ottavat kriisiytyvän maailmantalouden kannateltavakseen. Toki ilmaisella rahallakin on väliä, mutta nyt sitä pitää jakaa poliittisin päätöksin meille kaikille.
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) March 15, 2020
Tarkoitan sillä oikeastaan tuota viimeksi mainittua. Eli valtiot ottavat nyt kansainvälisen talousjärjestelmän ainakin hetkellisesti kannateltavakseen ja tulevat keskuspankkien rinnalle tässä ”kamppailussa”.
Olen jo pidemmän aikaan viitannut keskuspankkikapitalismilla siihen vaiheeseen kapitalismin historiassa, johon vuoden 2008 kriisin jälkeen ajauduttiin. Silloin vastuu talouspolitiikasta sysättiin ensivaiheen panikoinnin jälkeen keskuspankkien harteille, jonka jälkeen onkin nähty jos minkälaisia rahapoliittisia manöövereitä.
Nyt tässä koronakriisissä keskuspankkien kortit on katsottu, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed asetti ohjauskoron nollaan ja edelleen laajensi osto-ohjelmiaan samalla viestittäen, että pidemmälle on mahdotonta mennä. Peti on siis pedattu nyt poliittisille päättäjille, finanssipolitiikalle ja valtioille. On aika astua johtoon.
Johtuuko tämä myllerrys pelkästään koronasta vai voisiko marxilainen sanoa, että tämä oli kyllä tulossa?
Hyvä kysymys. Sanoisin, että tavallaan tämä johtuu pelkästään koronasta, sillä ilman näin rajua laukaisevaa tekijää tuskin finanssikriisiä olisi välttämättä ihan heti nähty. Toisaalta keskuspankkikapitalismin vuosina jälleen paisuneet velkakuormat, rahoitusmarkkinoiden sisäiset monimutkaistuneet riippuvuussuhteet ja epäterveet sijoituspositiot olisivat varmasti ennen pitkää jostain toisesta syystä johtuen käynnistäneet samansuuntaisen kehityskulun.
Toisen maailmansodan jälkeen finanssikriisejähän on kuitenkin nähty tasaisin väliajoin 1960-luvulta lähtien, ja koko ajan finanssimyrskyjen voimakkuus on kasvanut. Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.
Kuinka merkittävänä pidät Saksan ilmoitusta luopua niin kutsutun mustan nollan, jolla maa pitää kiinni budjetin tasapainosta, rajoitteesta?
Sinänsä se ei yllättänyt minua millään tavalla. Vuonna 2009 Saksasta löytyi myös erityisolosuhteissa tahtoa ja kykyä finanssipoliittiseen elvytykseen sekä alijäämien kasvattamiseen.
Kaiken tiukan viime kuukausiin asti jatkuneen ideologisen puheen jälkeen tämä käännös on tietenkin ihan mehukas. Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan. Niin taisi tässäkin tapauksessa käydä.
Kirjoitat parhaillaan tietokirjaa taloustieteilijä John Maynard Keynesistä. Mitä hän nyt tekisi?
Ensinnäkin hän käyttäisi valtavasti ajattelukapasiteettiaan asioiden eri puolien ja mahdollisten kehityskulkujen hahmottamiseen. Ja uskoisi, että rationaalisella ajattelulla tästäkin kriisistä selvitään.
Talouspoliittiset suositukset liittyisivät varmasti aiemmin mainitsemani ”suunnitellun taantuman” yksityiskohtiin. Millä tavalla kysyntää pitäisi rajoittaa, kun tuotannolle on esteitä. Miten vakautettaisiin rahoitusmarkkinat ja estettäisiin eri toimijoiden välisten velkojen selvittämättömyydestä syntyvä konkurssiaalto.
Varmasti Keynes suosittelisi sekä keskuspankkia että valtioita kantamaan tässä tilanteessa suurempaa taloudellista taakkaa, kuin aiempina vuosina ja niin sanotuissa normaaliolosuhteissa. Uskon, että lopulta valitsemamme toimenpiteet saisivat Keynesin hyväksynnän. Ja että tästäkin kriisistä päästään yli kohti kestävämpää ja demokraattisempaa taloutta.
Voiko tai tuleeko tämä muuttamaan talousjärjestelmäämme merkittävällä tavalla?
Uskon, että tällä tulee olemaan kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Semminkin, kun ihmiskunnan kohtaamat kriisit eivät pääty tähän pandemiaan.
Tämä kriisi osoittaa, että kovassa paikassa on mahdollista toimia talouspoliittisestikin eri lailla, kun mihin aiemmin on uskottu ja mitä on uskoteltu.
Onko vielä jotain, mitä haluaisit lisätä?
Vielä lisää rauhoittavia sanoja. Tästäkin kriisistä selvitään. Älkää kuunnelko liikaa totaalisen romahduksen ennustajia.
uutiskirje 