KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Seitsemän kysymystä koronan talousvaikutuksista – ”Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan”

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa.

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa. Kuva: Lehtikuva/Mohd Rasfan

KU esitti koronaviruksen talousvaikutuksista seitsemän kysymystä Sosten pääekonomistille.

Jussi Virkkunen
17.3.2020 7.45

Miten tämän kertainen myrsky vertautuu vuoden 2008 finanssikriisiin, Suomen sosiaali ja terveys Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?

Vaikutukset rahoitusmarkkinoilla näyttävät tällä hetkellä yhtä voimakkailta. Eli todella syvästä kriisistä on kyse. Syyt ovat kuitenkin täysin erilaiset.

Vuonna 2008 rahoitusmarkkinat kriisiytyivät sisäsyntyisesti, kun taas nyt kriisin käynnisti ulkopuolinen tekijä – koronapandemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talouteen vaikuttavat toimenpiteet. Vuonna 2008 rahoitusmarkkinoiden institutionaalinen tilanne oli huonompi kuin nyt, jolloin keskuspankit ovat heti valmiita tekemään kaiken voitavansa talouskriisin selättämiseksi.

”Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.”

Vuonna 2008 valtiotkin lähtivät melko nopeasti kannattelemaan taloutta, ja uskon tämän tapahtuvan tälläkin kertaa. Eräänlainen ”suunniteltu taantuma” on tulossa, jossa yhdistyvät epidemiarajoitukset sekä valtion talouspoliittisten toimenpiteiden terävöityminen.

Kirjoitit aiemmin mikroblogipalvelu Twitterissä, että siirryimme nyt keskuspankkikapitalismista takaisin valtiokapitalismiin. Mitä tarkoitat tällä?

Näin 15.3.2020 siirryimme #keskuspankkikapitalismi'sta jälleen jonkinlaiseen #valtiokapitalismi'in, jossa valtiot ottavat kriisiytyvän maailmantalouden kannateltavakseen. Toki ilmaisella rahallakin on väliä, mutta nyt sitä pitää jakaa poliittisin päätöksin meille kaikille.

— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) March 15, 2020

Tarkoitan sillä oikeastaan tuota viimeksi mainittua. Eli valtiot ottavat nyt kansainvälisen talousjärjestelmän ainakin hetkellisesti kannateltavakseen ja tulevat keskuspankkien rinnalle tässä ”kamppailussa”.

Olen jo pidemmän aikaan viitannut keskuspankkikapitalismilla siihen vaiheeseen kapitalismin historiassa, johon vuoden 2008 kriisin jälkeen ajauduttiin. Silloin vastuu talouspolitiikasta sysättiin ensivaiheen panikoinnin jälkeen keskuspankkien harteille, jonka jälkeen onkin nähty jos minkälaisia rahapoliittisia manöövereitä.

Nyt tässä koronakriisissä keskuspankkien kortit on katsottu, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed asetti ohjauskoron nollaan ja edelleen laajensi osto-ohjelmiaan samalla viestittäen, että pidemmälle on mahdotonta mennä. Peti on siis pedattu nyt poliittisille päättäjille, finanssipolitiikalle ja valtioille. On aika astua johtoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä. Kuva: Jarno Mela

Johtuuko tämä myllerrys pelkästään koronasta vai voisiko marxilainen sanoa, että tämä oli kyllä tulossa?

Hyvä kysymys. Sanoisin, että tavallaan tämä johtuu pelkästään koronasta, sillä ilman näin rajua laukaisevaa tekijää tuskin finanssikriisiä olisi välttämättä ihan heti nähty. Toisaalta keskuspankkikapitalismin vuosina jälleen paisuneet velkakuormat, rahoitusmarkkinoiden sisäiset monimutkaistuneet riippuvuussuhteet ja epäterveet sijoituspositiot olisivat varmasti ennen pitkää jostain toisesta syystä johtuen käynnistäneet samansuuntaisen kehityskulun.

Toisen maailmansodan jälkeen finanssikriisejähän on kuitenkin nähty tasaisin väliajoin 1960-luvulta lähtien, ja koko ajan finanssimyrskyjen voimakkuus on kasvanut. Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.

Kuinka merkittävänä pidät Saksan ilmoitusta luopua niin kutsutun mustan nollan, jolla maa pitää kiinni budjetin tasapainosta, rajoitteesta?

Sinänsä se ei yllättänyt minua millään tavalla. Vuonna 2009 Saksasta löytyi myös erityisolosuhteissa tahtoa ja kykyä finanssipoliittiseen elvytykseen sekä alijäämien kasvattamiseen.

Kaiken tiukan viime kuukausiin asti jatkuneen ideologisen puheen jälkeen tämä käännös on tietenkin ihan mehukas. Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan. Niin taisi tässäkin tapauksessa käydä.

Kirjoitat parhaillaan tietokirjaa taloustieteilijä John Maynard Keynesistä. Mitä hän nyt tekisi?

Ensinnäkin hän käyttäisi valtavasti ajattelukapasiteettiaan asioiden eri puolien ja mahdollisten kehityskulkujen hahmottamiseen. Ja uskoisi, että rationaalisella ajattelulla tästäkin kriisistä selvitään.

Talouspoliittiset suositukset liittyisivät varmasti aiemmin mainitsemani ”suunnitellun taantuman” yksityiskohtiin. Millä tavalla kysyntää pitäisi rajoittaa, kun tuotannolle on esteitä. Miten vakautettaisiin rahoitusmarkkinat ja estettäisiin eri toimijoiden välisten velkojen selvittämättömyydestä syntyvä konkurssiaalto.

Varmasti Keynes suosittelisi sekä keskuspankkia että valtioita kantamaan tässä tilanteessa suurempaa taloudellista taakkaa, kuin aiempina vuosina ja niin sanotuissa normaaliolosuhteissa. Uskon, että lopulta valitsemamme toimenpiteet saisivat Keynesin hyväksynnän. Ja että tästäkin kriisistä päästään yli kohti kestävämpää ja demokraattisempaa taloutta.

Voiko tai tuleeko tämä muuttamaan talousjärjestelmäämme merkittävällä tavalla?

Uskon, että tällä tulee olemaan kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Semminkin, kun ihmiskunnan kohtaamat kriisit eivät pääty tähän pandemiaan.

Tämä kriisi osoittaa, että kovassa paikassa on mahdollista toimia talouspoliittisestikin eri lailla, kun mihin aiemmin on uskottu ja mitä on uskoteltu.

Onko vielä jotain, mitä haluaisit lisätä?

Vielä lisää rauhoittavia sanoja. Tästäkin kriisistä selvitään. Älkää kuunnelko liikaa totaalisen romahduksen ennustajia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Etiopian somalialueen paimentolaiset kasvattavat kameleita ja vuohia kuivilla ja kuivuudelle alttiilla alueilla. He joutuvat olemaan liikkeellä jatkuvasti laitumia ja juottopaikkoja eläimilleen etsiessään.

Pitkäaikainen kuivuus ruokkii väkivaltaa ja pakottaa tytöt naimisiin

Intian Sikkimin osavaltiossa elävä vanhus joutuu jälkipolvien muutettua pois kamppailemaan yksin masennusta, ahdistusta ja orastavaa dementiaa vastaan. Muiden ongelmien päälle tulevat vielä hengenvaarallisen rajut helteet, joiden ennustetaan lisääntyvän sitä mukaa kuin maapallon lämpötila kohoaa.

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

04.08.2025

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

04.08.2025

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

28.07.2025

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään