KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Seitsemän kysymystä koronan talousvaikutuksista – ”Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan”

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa.

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa. Kuva: Lehtikuva/Mohd Rasfan

KU esitti koronaviruksen talousvaikutuksista seitsemän kysymystä Sosten pääekonomistille.

Jussi Virkkunen
17.3.2020 7.45

Miten tämän kertainen myrsky vertautuu vuoden 2008 finanssikriisiin, Suomen sosiaali ja terveys Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?

Vaikutukset rahoitusmarkkinoilla näyttävät tällä hetkellä yhtä voimakkailta. Eli todella syvästä kriisistä on kyse. Syyt ovat kuitenkin täysin erilaiset.

Vuonna 2008 rahoitusmarkkinat kriisiytyivät sisäsyntyisesti, kun taas nyt kriisin käynnisti ulkopuolinen tekijä – koronapandemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talouteen vaikuttavat toimenpiteet. Vuonna 2008 rahoitusmarkkinoiden institutionaalinen tilanne oli huonompi kuin nyt, jolloin keskuspankit ovat heti valmiita tekemään kaiken voitavansa talouskriisin selättämiseksi.

”Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.”

Vuonna 2008 valtiotkin lähtivät melko nopeasti kannattelemaan taloutta, ja uskon tämän tapahtuvan tälläkin kertaa. Eräänlainen ”suunniteltu taantuma” on tulossa, jossa yhdistyvät epidemiarajoitukset sekä valtion talouspoliittisten toimenpiteiden terävöityminen.

Kirjoitit aiemmin mikroblogipalvelu Twitterissä, että siirryimme nyt keskuspankkikapitalismista takaisin valtiokapitalismiin. Mitä tarkoitat tällä?

Näin 15.3.2020 siirryimme #keskuspankkikapitalismi'sta jälleen jonkinlaiseen #valtiokapitalismi'in, jossa valtiot ottavat kriisiytyvän maailmantalouden kannateltavakseen. Toki ilmaisella rahallakin on väliä, mutta nyt sitä pitää jakaa poliittisin päätöksin meille kaikille.

— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) March 15, 2020

Tarkoitan sillä oikeastaan tuota viimeksi mainittua. Eli valtiot ottavat nyt kansainvälisen talousjärjestelmän ainakin hetkellisesti kannateltavakseen ja tulevat keskuspankkien rinnalle tässä ”kamppailussa”.

Olen jo pidemmän aikaan viitannut keskuspankkikapitalismilla siihen vaiheeseen kapitalismin historiassa, johon vuoden 2008 kriisin jälkeen ajauduttiin. Silloin vastuu talouspolitiikasta sysättiin ensivaiheen panikoinnin jälkeen keskuspankkien harteille, jonka jälkeen onkin nähty jos minkälaisia rahapoliittisia manöövereitä.

Nyt tässä koronakriisissä keskuspankkien kortit on katsottu, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed asetti ohjauskoron nollaan ja edelleen laajensi osto-ohjelmiaan samalla viestittäen, että pidemmälle on mahdotonta mennä. Peti on siis pedattu nyt poliittisille päättäjille, finanssipolitiikalle ja valtioille. On aika astua johtoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä. Kuva: Jarno Mela

Johtuuko tämä myllerrys pelkästään koronasta vai voisiko marxilainen sanoa, että tämä oli kyllä tulossa?

Hyvä kysymys. Sanoisin, että tavallaan tämä johtuu pelkästään koronasta, sillä ilman näin rajua laukaisevaa tekijää tuskin finanssikriisiä olisi välttämättä ihan heti nähty. Toisaalta keskuspankkikapitalismin vuosina jälleen paisuneet velkakuormat, rahoitusmarkkinoiden sisäiset monimutkaistuneet riippuvuussuhteet ja epäterveet sijoituspositiot olisivat varmasti ennen pitkää jostain toisesta syystä johtuen käynnistäneet samansuuntaisen kehityskulun.

Toisen maailmansodan jälkeen finanssikriisejähän on kuitenkin nähty tasaisin väliajoin 1960-luvulta lähtien, ja koko ajan finanssimyrskyjen voimakkuus on kasvanut. Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.

Kuinka merkittävänä pidät Saksan ilmoitusta luopua niin kutsutun mustan nollan, jolla maa pitää kiinni budjetin tasapainosta, rajoitteesta?

Sinänsä se ei yllättänyt minua millään tavalla. Vuonna 2009 Saksasta löytyi myös erityisolosuhteissa tahtoa ja kykyä finanssipoliittiseen elvytykseen sekä alijäämien kasvattamiseen.

Kaiken tiukan viime kuukausiin asti jatkuneen ideologisen puheen jälkeen tämä käännös on tietenkin ihan mehukas. Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan. Niin taisi tässäkin tapauksessa käydä.

Kirjoitat parhaillaan tietokirjaa taloustieteilijä John Maynard Keynesistä. Mitä hän nyt tekisi?

Ensinnäkin hän käyttäisi valtavasti ajattelukapasiteettiaan asioiden eri puolien ja mahdollisten kehityskulkujen hahmottamiseen. Ja uskoisi, että rationaalisella ajattelulla tästäkin kriisistä selvitään.

Talouspoliittiset suositukset liittyisivät varmasti aiemmin mainitsemani ”suunnitellun taantuman” yksityiskohtiin. Millä tavalla kysyntää pitäisi rajoittaa, kun tuotannolle on esteitä. Miten vakautettaisiin rahoitusmarkkinat ja estettäisiin eri toimijoiden välisten velkojen selvittämättömyydestä syntyvä konkurssiaalto.

Varmasti Keynes suosittelisi sekä keskuspankkia että valtioita kantamaan tässä tilanteessa suurempaa taloudellista taakkaa, kuin aiempina vuosina ja niin sanotuissa normaaliolosuhteissa. Uskon, että lopulta valitsemamme toimenpiteet saisivat Keynesin hyväksynnän. Ja että tästäkin kriisistä päästään yli kohti kestävämpää ja demokraattisempaa taloutta.

Voiko tai tuleeko tämä muuttamaan talousjärjestelmäämme merkittävällä tavalla?

Uskon, että tällä tulee olemaan kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Semminkin, kun ihmiskunnan kohtaamat kriisit eivät pääty tähän pandemiaan.

Tämä kriisi osoittaa, että kovassa paikassa on mahdollista toimia talouspoliittisestikin eri lailla, kun mihin aiemmin on uskottu ja mitä on uskoteltu.

Onko vielä jotain, mitä haluaisit lisätä?

Vielä lisää rauhoittavia sanoja. Tästäkin kriisistä selvitään. Älkää kuunnelko liikaa totaalisen romahduksen ennustajia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Ville Laihosen kansikuva tavoittaa täydellisesti Keisarinvihreän tunnelman.

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Suomen Arttu Hoskonen ja Hollannin Cody Gakpo taistelemassa pääpallosta lauantai-illan ottelussa.

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025

”Valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia”

04.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään