KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Seitsemän kysymystä koronan talousvaikutuksista – ”Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan”

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa.

Pörssikurssit ovat syöksyneet, kun koronavirus on levinnyt ympäri maailmaa. Kuva: Lehtikuva/Mohd Rasfan

KU esitti koronaviruksen talousvaikutuksista seitsemän kysymystä Sosten pääekonomistille.

Jussi Virkkunen
17.3.2020 7.45
Fediverse-instanssi:

Miten tämän kertainen myrsky vertautuu vuoden 2008 finanssikriisiin, Suomen sosiaali ja terveys Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas?

Vaikutukset rahoitusmarkkinoilla näyttävät tällä hetkellä yhtä voimakkailta. Eli todella syvästä kriisistä on kyse. Syyt ovat kuitenkin täysin erilaiset.

Vuonna 2008 rahoitusmarkkinat kriisiytyivät sisäsyntyisesti, kun taas nyt kriisin käynnisti ulkopuolinen tekijä – koronapandemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talouteen vaikuttavat toimenpiteet. Vuonna 2008 rahoitusmarkkinoiden institutionaalinen tilanne oli huonompi kuin nyt, jolloin keskuspankit ovat heti valmiita tekemään kaiken voitavansa talouskriisin selättämiseksi.

”Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.”

Vuonna 2008 valtiotkin lähtivät melko nopeasti kannattelemaan taloutta, ja uskon tämän tapahtuvan tälläkin kertaa. Eräänlainen ”suunniteltu taantuma” on tulossa, jossa yhdistyvät epidemiarajoitukset sekä valtion talouspoliittisten toimenpiteiden terävöityminen.

Kirjoitit aiemmin mikroblogipalvelu Twitterissä, että siirryimme nyt keskuspankkikapitalismista takaisin valtiokapitalismiin. Mitä tarkoitat tällä?

Näin 15.3.2020 siirryimme #keskuspankkikapitalismi'sta jälleen jonkinlaiseen #valtiokapitalismi'in, jossa valtiot ottavat kriisiytyvän maailmantalouden kannateltavakseen. Toki ilmaisella rahallakin on väliä, mutta nyt sitä pitää jakaa poliittisin päätöksin meille kaikille.

— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) March 15, 2020

Tarkoitan sillä oikeastaan tuota viimeksi mainittua. Eli valtiot ottavat nyt kansainvälisen talousjärjestelmän ainakin hetkellisesti kannateltavakseen ja tulevat keskuspankkien rinnalle tässä ”kamppailussa”.

Olen jo pidemmän aikaan viitannut keskuspankkikapitalismilla siihen vaiheeseen kapitalismin historiassa, johon vuoden 2008 kriisin jälkeen ajauduttiin. Silloin vastuu talouspolitiikasta sysättiin ensivaiheen panikoinnin jälkeen keskuspankkien harteille, jonka jälkeen onkin nähty jos minkälaisia rahapoliittisia manöövereitä.

Nyt tässä koronakriisissä keskuspankkien kortit on katsottu, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed asetti ohjauskoron nollaan ja edelleen laajensi osto-ohjelmiaan samalla viestittäen, että pidemmälle on mahdotonta mennä. Peti on siis pedattu nyt poliittisille päättäjille, finanssipolitiikalle ja valtioille. On aika astua johtoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas kirjoittaa parhaillaan kirjaa John Maynard Keynesistä. Kuva: Jarno Mela

Johtuuko tämä myllerrys pelkästään koronasta vai voisiko marxilainen sanoa, että tämä oli kyllä tulossa?

Hyvä kysymys. Sanoisin, että tavallaan tämä johtuu pelkästään koronasta, sillä ilman näin rajua laukaisevaa tekijää tuskin finanssikriisiä olisi välttämättä ihan heti nähty. Toisaalta keskuspankkikapitalismin vuosina jälleen paisuneet velkakuormat, rahoitusmarkkinoiden sisäiset monimutkaistuneet riippuvuussuhteet ja epäterveet sijoituspositiot olisivat varmasti ennen pitkää jostain toisesta syystä johtuen käynnistäneet samansuuntaisen kehityskulun.

Toisen maailmansodan jälkeen finanssikriisejähän on kuitenkin nähty tasaisin väliajoin 1960-luvulta lähtien, ja koko ajan finanssimyrskyjen voimakkuus on kasvanut. Ehkä tähän sopisi analogiaksi vähitellen hiipivä ilmastonmuutos – ääri-ilmiöt ovat koko ajan rankempia ja rankempia.

Kuinka merkittävänä pidät Saksan ilmoitusta luopua niin kutsutun mustan nollan, jolla maa pitää kiinni budjetin tasapainosta, rajoitteesta?

Sinänsä se ei yllättänyt minua millään tavalla. Vuonna 2009 Saksasta löytyi myös erityisolosuhteissa tahtoa ja kykyä finanssipoliittiseen elvytykseen sekä alijäämien kasvattamiseen.

Kaiken tiukan viime kuukausiin asti jatkuneen ideologisen puheen jälkeen tämä käännös on tietenkin ihan mehukas. Kun tarpeeksi laajasti kaikkia ihmisiä koskeva kriisi iskee päälle, ideologiat lentävät romukoppaan. Niin taisi tässäkin tapauksessa käydä.

Kirjoitat parhaillaan tietokirjaa taloustieteilijä John Maynard Keynesistä. Mitä hän nyt tekisi?

Ensinnäkin hän käyttäisi valtavasti ajattelukapasiteettiaan asioiden eri puolien ja mahdollisten kehityskulkujen hahmottamiseen. Ja uskoisi, että rationaalisella ajattelulla tästäkin kriisistä selvitään.

Talouspoliittiset suositukset liittyisivät varmasti aiemmin mainitsemani ”suunnitellun taantuman” yksityiskohtiin. Millä tavalla kysyntää pitäisi rajoittaa, kun tuotannolle on esteitä. Miten vakautettaisiin rahoitusmarkkinat ja estettäisiin eri toimijoiden välisten velkojen selvittämättömyydestä syntyvä konkurssiaalto.

Varmasti Keynes suosittelisi sekä keskuspankkia että valtioita kantamaan tässä tilanteessa suurempaa taloudellista taakkaa, kuin aiempina vuosina ja niin sanotuissa normaaliolosuhteissa. Uskon, että lopulta valitsemamme toimenpiteet saisivat Keynesin hyväksynnän. Ja että tästäkin kriisistä päästään yli kohti kestävämpää ja demokraattisempaa taloutta.

Voiko tai tuleeko tämä muuttamaan talousjärjestelmäämme merkittävällä tavalla?

Uskon, että tällä tulee olemaan kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Semminkin, kun ihmiskunnan kohtaamat kriisit eivät pääty tähän pandemiaan.

Tämä kriisi osoittaa, että kovassa paikassa on mahdollista toimia talouspoliittisestikin eri lailla, kun mihin aiemmin on uskottu ja mitä on uskoteltu.

Onko vielä jotain, mitä haluaisit lisätä?

Vielä lisää rauhoittavia sanoja. Tästäkin kriisistä selvitään. Älkää kuunnelko liikaa totaalisen romahduksen ennustajia.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

Ana Silvia Medina näyttää valokuvaa pidätetystä pojastaan Manuel de Jesús Medinasta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poikkeustila on heikentänyt perustavanlaatuisia oikeuksia, kuten syyttömyysolettamaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Analyysi: El Salvador murskasi jengit, mutta hyvästeli samalla oikeusvaltion periaatteet

Arena Dunas -stadion Brasiliassa, jossa miteltiin MM-kisat vuonna 2014. Tuolloin huolena olivat ihmisoikeuskysymykset. Qatarin kisoissa 2022 äärimmäinen kuumuus nousi ihmisoikeuskysymysten rinnalla varjostamaan kisoja. Tänä vuonna MM-kisat pelataan kolmessa eri maassa ja äärimmäinen kuumuus on jälleen huolenaiheena.

Äärimmäinen kuumuus uhkaa jalkapallon MM-kisoja

Hyvät uutiset ovat viitoittaneet vasemmistoliiton kevättä. Tämä artikkeli selvittää, miten voidaan arvioida seuraavien eduskuntavaalien asetelmia vaalipiireittäin. Yksittäisessä vaalipiirissä vaalitulos voi olla huono valtakunnallisesta vaalivoitosta huolimatta.

Eduskuntavaalien avainkysymys: Onnistuuko vasemmistoliitto motivoimaan nukkujat vaaliuurnille

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

 
02

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

 
03

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
04

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
05

Näyttelijä Riku Nieminen ehdolle eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä: ”Jos halutaan vahva vasemmistolainen hallitus, kannattaa äänestää vasemmistoliittoa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Kokoomuksen viinanhimo sai oikeistohallituksen sekaisin” – Vasemmistopoliitikot kummeksuvat oikeiston arvoja

12.06.2026

Ismo Kokko jatkokaudelle AKT:n johdossa – ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla”

12.06.2026

Näyttelijä Riku Nieminen ehdolle eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä: ”Jos halutaan vahva vasemmistolainen hallitus, kannattaa äänestää vasemmistoliittoa”

12.06.2026

”Riippuvuutta Yhdysvaltain teknologiasta on vähennettävä”– pyrkii käyttämään valtaa globaalisti

11.06.2026

Lyhyiden maan sisäisten lentoyhteyksien palauttaminen on virhe, toteavat vasemmistopoliitikot

11.06.2026

Henkilöstö ei sääli ministeriöiden viestinnän keskittämistä: Surkeaa muutosjohtamista, henkilöstön ohittamista, vähättelyä, epäselvyyttä

11.06.2026

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

11.06.2026

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

11.06.2026

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

11.06.2026

Yrttiaho: ”Ydinaseiden sääntelyn purkaminen lisää ydinsodan riskiä, joka on eksistentiaalinen uhka”

10.06.2026

Veronika Honkasalo: ”Uskomatonta hyssyttelyä ja pelkuruutta”

10.06.2026

”Käänteentekijöitä mahtuu yli kaksi kertaa enemmän” – Käänne-festivaali muuttaa Tanssin talolle

10.06.2026

Teollisuusliitto vaatii: Suunnanmuutos työelämäpolitiikkaan ja palkkavarkaudesta rikossyyte

10.06.2026

Työpajatoimintaa romutetaan: ”Ei järjen häivää”

10.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset