Viimeinen sana
Kreikkalaiset keksivät demokratian ja filosofian, näin sanotaan.
Viime päivien uutiset antavat olettaa, että järkevää taloudenhoitoa sitä vastoin ei ole helleenien mailla keksitty.
Kreikan talous piiputtaa nyt sen verran pahasti, että jotkut – muun muassa Tohtori Tuhoksi mainittu taloustieteen professori Nouriel Roubini – jo epäilevät sen kaatavan kohta koko eurojärjestelmän. Kreikka ja kreikkalaiset ovat vähintäänkin polviaan myöten lirissä.
Nyt euroalue ja euro ovat joutuneet ensimmäiseen todelliseen tulikokeeseen.
Ympäri Eurooppaa kysellään, miten tähän tilanteeseen on jouduttu? Eikö yhtään aikaisemmin olisi voitu puuttua kehitykseen? Kenen tehtävä olisi ollut siihen puuttua?
Samanlaisia viestejä on alkanut kuulua myös Portugalista.
EU itse on osoittautunut varsin hampaattomaksi.
Kreikka on konkurssin partaalla, jos nyt valtio ylipäätään voi mennä konkurssiin. Kaukana konkurssista ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa Kreikan luottokelpoisuus on mennyt. Kreikan lainat on luokiteltu roskaluokkaan, joten maa ei enää saa rahaa normaaleilta markkinoilta.
Kreikan sanotaan tarvitsevan välittömästi 45 miljardia euroa. Se on valtava määrä rahaa, vain viisi miljardia euroa vähemmän kuin Suomen valtion koko tämän vuoden talousarvio. Euromaiden osuus lainapaketista olisi noin kaksi kolmasosaa, ja loput tulisi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä. Suomi joutuisi ottamaan hätäapua varten 500 miljoonan euroa lainaa.
Periaatteessa Suomikin voisi koroillaan tienata näistä tukirahoista, mutta vähintäänkin yhtä todenköistä on, että annetut rahat hukkuvat kuin hohtimet kankkulan kaivoon.
Eikä tämä vielä riitä. Tuoreimpien tietojen mukaan Kreikalle suunnitellaan 120 tai jopa 150 miljardin euron tukipakettia. Jos tällaiset jättisummat myönnetään, niin samalla avataan piikki, josta kaikki muutkin ongelmiin – omienkin töppäilyjensä takia – joutuneet maat, saavat haluamansa rahat.
Laiha lohtu tässä tilanteessa on, että Kreikka ja Portugali ovat pieniä talouksia. Jos Italia tai Espanja joutuvat samaan jamaan, niin silloin ovat hyvät neuvot kalliita – eikä niitä välttämättä edes löydy.
Tuen myötä kukin maa joutuu myös holhouksen alle ja se tietää armotonta leikkauskuuria maan sisällä. On ratkaisu mikä tahansa, siitä kärsijöitä lopulta ovat aina ensiksi tavalliset kansalaiset. Markkinatalous ei sääli tunne. Se on varma.
Kreikan ongelmien takana on pankkien löperö luotonanto. Syyllisiä ovat niin maan omat kuin muidenkin EU-maiden pankit.
Saksalaiset pankit ovat erityisesti kunnostautuneet tällä alueella, siksipä Saksa onkin esimerkiksi Ranskaa halukkaampi antamaan tukeaan Kreikalle. Omat pankit pitää pelastaa ja toisaalta ei Kreikka varmastikaan lopulta ihan vastikkeetonta tukea saa.
Nyt euroalue ja euro ovat joutuneet ensimmäiseen todelliseen tulikokeeseen. Vaikea sanoa, selviääkö se siitä?
Kreikan talous toki tiedettiin ongelmalliseksi rahaliittoa perustettaessa 1990-luvulla. Kreikka ei alunperinkään kunnolla täyttänyt euroalueen jäsenyyden ehtoja. Moni kysyykin nyt, onko siis oikein, että vastuullisten maiden veronmaksajat joutuvat vastuuttomasti toimineen Kreikan pelastajiksi?
Kreikan hallituksen aikeet leikata niin eläkkeitä kuin muitakin valtion menoja ja korottaa veroja ovat jo nostaneet maassa mielenosoitusten ja lakkojen aallon. Ensi viikon keskiviikoksi maahan on julistettu vuorokauden yleislakko.
Tällä viikolla lakot ovat jo pysäyttäneet muun muassa Ateenan liikenteen. Radioteknikkojen lakko taas esti muun muassa uutislähetykset. Myös opettajat ovat lakkoilleet eri puolilla maata. Merimiehet aikovat aloittaa lakon lauantaina.
Kreikan merkittävin ammattiliitto on nimittänyt euromaiden ja IMF:n vaatimuksia ”uusliberalistiseksi kiristykseksi”.
Kreikka on kaaoksessa. Nyt kysytään myös muiden EU-maiden työläisiltä solidaarisuutta, kun kylmät markkinavoimat iskevät puukkoa selkään. Löytyykö sitä?
uutiskirje 