Jalkapallokentän kokoinen Deepwater Horizon -öljynporauslautta räjähti ja upposi Meksikonlahdella kolmisen viikkoa sitten. Siitä lähtien öljyä on vuotanut mereen 750 000 litran päivävauhdilla. Louisianan ja Mississippin ekosysteemiä uhkaa tuho. Kalastuksella ja äyriäisten pyytämisellä itsensä elättävät asukkaat ovat vaarassa menettää koko elämäntapansa.
Räjähtänyt lautta kuului Transocean-yhtiölle, joka teki poraustöitä öljy-yhtiö British Petroleumille. Porausreikiä urakassa oli vahvistamassa Halliburton-yhtiö, joka tuntuu olevan aina siellä, missä tapahtuu jotain ikävää.
Vastuu ja tulevat korvaukset onnettomuudesta kuuluvat kuitenkin BP:lle, joka juuri viime syksynä lobbasi ankarasti Yhdysvaltain viranomaisia alan turvallisuussääntöjen tiukentamista vastaan.
BP on vastustanut sääntelyä Yhdysvalloissa eikä se ryhtynyt myöskään vapaaehtoisiin varotoimiin.
Brasilia ja Norja vaativat ainoina maina öljy-yhtiöitä varmistamaan syvän meren porausreiät erityisillä hätäventtiileillä, joilla ne voidaan sulkea juuri tällaisten onnettomuuksien sattuessa. BP on vastustanut vastaavaa sääntelyä Yhdysvalloissa eikä se ryhtynyt myöskään vapaaehtoisiin varotoimiin, koska noin puoli miljoonaa dollaria maksava järjestelmä on yhtiön mielestä liian kallis.
Kukaan ei voi tietää, olisivatko hätäventtiilit toimineet nyt tapahtuneessa räjähdyksessä, mutta BP:n asenne on kuvaava. Öljy-yhtiöiden poratessa yhä syvemmälle riskit kasvavat. Samaan aikaan ne kuitenkin haluavat pitää kulut kurissa ja ovat valmiita ottamaan kohtalokkaitakin riskejä.
Vuonna 2005 historiansa parhaan tuloksen tehnyt BP karsi samaan aikaan Yhdysvaltojen-toimintojensa kuluja 25 prosentilla. Säästökuuria pidetään yhtenä syynä Teksasissa vuonna 2005 tapahtuneen öljynjalostamon räjähdykseen, jossa kuoli viisitoista ihmistä ja joka oli pahin työtapaturma Yhdysvalloissa viiteentoista vuoteen.
Onnettomuuksista huolimatta alan sääntely on vaikeaa, koska öljy-yhtiöt ovat yhtiövallan lippulaivoja maailmassa. Viime vuonna seitsemän maailman kymmenestä suurimmasta yhtiöstä oli öljy-yhtiöitä ja Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen jälkeen ne ryhtyivät käyttämään tähtitieteellisiä summia rahaa vaikuttaakseen lainsäädäntöön.
George Bushin hallintoa ei tarvinnutkaan lobata, koska se oli täynnä öljy-yhtiöiden edustajia. Viime vuonna, Barack Obaman ensimmäisenä, BP käytti 16,5 miljoonaa dollaria lobbaamiseen, missä oli 6,5 miljoonan kasvu edelliseen vuoteen.
Rahalla myös saa haluamaansa lainsäädäntöä. Obama ehti jo kumota merialueita koskevan porauskiellon ennen kuin Meksikonlahden onnettomuus muutti hänen mielensä.
uutiskirje 