Metalliliiton jäsenet äänestävät liiton osallistumisesta TEAM-suurliiton perustamiseen 5. - 19. 2.
Tämä taloudellinen tilanne, josta Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kianderin luvalla saa jo käyttää nimitystä lama, on mahdollisimman huono aika toteuttaa teollisuusliittojen yhdistymishanke. Kun koeteltuja liittorakenteita lähdetään muuttamaan, se pahimmillaan rampauttaa edunvalvonnan jopa vuosiksi. Tähän ei ole näissä poikkeuksellisissa oloissa varaa.
Uuden liiton rakenteiden sisäänajo on lisäksi varsin kallista puuhaa, ja se syö jo ennestään pieneviä jäsenmaksutuloja.
On ennustettukin, että uusi suurliitto, jos se säilyttää edunvalvonnan ja muut toiminnot nykyisellä tasollaan, tuottaa 10-20 miljoonaa tappiota vuositasolla. Tilanne on kestämätön. Se luo osaltaan painetta jäsenmaksuihin.
Toisaalta on harhaanjohtavaa ilmoittaa vaalimateriaalissa tulevan liiton jäsenmaksuksi 1,3 prosenttia. Tässä vapaan pudotuksen taloustilanteessa työttömyyden rajusti kasvaessa nousee työttömyyskassan osuus. Vakuutusvalvontaviraston ensi syksyisen päätöksen jäljiltä se on vuonna 2010 aivan jotain muuta kuin 0,3 prosenttia. Tosin se nostaa kaikkien työttömyyskassojen jäsenmaksuja, myös YTK:n eli niin sanotun ”Loimaan kassan”. Eikä siltä Metallikaan säästy.
Nyt valittu sektorirakenne on arveluttava. Kuusi liittoa liittyy yhteen suurliitoksi ja se jaetaan seitsemään sektoriin, jotka neuvottelevat itsenäisesti työehtosopimuksista. Piilee vaara, että sektorit eristäytyvät bunkkereihinsa omiksi kokonaisuuksikseen ja lopputuloksena onkin kuuden liiton sijasta seitsemän.
Ehkä viiden pienemmän liiton kannattaisi kokeilla yhteiselämää ensin keskenään. Metalliliitto on yksinäänkin riittävän suuri toimija työmarkkinoilla. Jos Metalli myöhemmin tahtoo liittyä tuohon koalitioon, se toivotetaan miljoonaomaisuuksineen varmasti lämpimästi tervetulleeksi.
SAK:n roolia on tulevaisuudessa selkiytettävä ja terävöitettävä. SAK:ssa on riittävä jäsenpohja, jonka avulla voimme tulevaisuudessa ajaa palkansaajien asiaa. Organisaatio on jo olemassa. Pitää vain löytää tarvittava tahtotila.
Selvitykset, joita TEAM-projektiin liittyen on tehty, eivät varmastikaan ole olleet turhia. Liitot voivat käyttää niitä kehittäessään omaa toimintaansa. Vaikka suurliittoa ei syntyisikään, on Metalliliittoa kehitettävä ja uudistettava. ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan”, on tähänkin tilanteeseen sopiva lause.
Koko TEAM-hankkeesta huokuu tietty virkamiesmäisyys. Siitä tuntuu unohtuneen ay-liikkeen juuriin kuuluva kansanliikkeenomaisuus ja jäsenlähtöisyys. Organisaation pitäisi toimia alhaalta ylöspäin eikä toisinpäin, kuten tässä hankkeessa tuntuu olevan.
Esimerkiksi Metallin säännöistä löytyvä mahdollisuus jäsenäänestykseen työehtosopimusta hyväksyttäessä puuttuu. Tosin sitä on viime vuosina käytetty erittäin säästeliäästi, viimeksi noin 20 vuotta sitten. TEAM:ssa tes-päätökset tehdään liiton hallituksessa.
TEAM-selvitys tuntuu melkoiselta toiveiden tynnyriltä. On vaikea löytää hankkeesta elementtejä, jotka parantaisivat jäsenten etuja, demokratiaa tai edunvalvontaa. Kuitenkin näin asian pitäisi olla.
Metallin jäsenelle TEAM-pullasta ei rusinoita löydy. Ammatti-identiteetillä on merkittävä osuus järjestäytymisessä ja metalliväen oma liitto on tärkeä, vaikkei aina kaikkia sen ratkaisuja olisi hyväksynytkään. Samoin varmasti monia aktiiveja jää muutosvaiheessa pois toiminnasta. Lieneekö tarkoituskin? Heitä ei kuitenkaan nytkään ole liikaa, vaan tehtävät kasaantuvat jo nyt turhan harvoille hartioille.
Metallityöväen liitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Se on kestänyt kansalaissodan, lapualaisliikkeen vainot ja raskaat sotavuodet, joten se kestää myös nykyajan mukanaan tuomat haasteet ja paineet ja vastaa niihin. Toivottavasti jäsenet käyttävät mahdollisimman laajasti äänioikeuttaan, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva jäsenistön tahdosta.
uutiskirje 
