Yhdeksi keinoksi tavoitteensa toteutumiseksi kaksikko on perustamassa eduskuntaan miesverkostoa. Eduskunnassa toimii jo naisverkosto. Uotilan ja Larinnon tavoitteena on saada miesverkosto perustetuksi ensi syksynä. Sääntöluonnos heillä on jo valmiina.
Uotilan mukaan tarve heidän hankkeeseensa löytyy Suomalaisen yhteiskunnan yhdestä kehityspiirteestä. Miesnäkökulma on tullut entistä voimakkaammin eri teitä. Erityisesti miesjärjestöt ovat aktivoituneet.
Poliittisella puolella muutosta on muun muassa Vasemmistoliitossa ja vihreissä. Uotila on itse Vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän vetäjä ja johtaa puhetta myös parlamentaarisessa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossa.
Tasa-arvo on yhteinen asia
– Viime vuosina on havahduttu voimakkaammin huomaamaan, että tasa-arvokysymyksiin sisältyy myös miehille tärkeitä näkökohtia. Nyt on tultu siihen historialliseen vaiheeseen, että miehet ja naiset pohtivat yhdessä tasa-arvon edistämisen kysymyksiä huomioiden molemmat sukupuolet tasavertaisesti, sanoo Uotila.
Hänen mielestään heidän aloitteelleen on yhteiskunnallinen tilaus. Hän viittaa huomioon, jota miesten elämästä saaneet dokumenttielokuvat – muun maussa Miesten vuoro – ovat saaneet.
Naisten euro, miesten vuosi
Uotilan sanoo omaksi lähtökohdakseen tasa-arvokysymyksessä sen myöntämisen, että naisen euro on 80 senttiä. Yhtä totta hänestä on kuitenkin se, että miehen vuosi on 11 kuukautta.
– Olen vakuuttunut siitä, että molempien takana on samoja asioista, kuten historiasta kumpuavia roolimalleja. yhteiskunnallisia rakenteita, stereotypioita, kulttuuria, asenteita.
Tekemällä sekä naisten että miesten näkökulman huomioivaa tasa-arvopolitiikkaa voidaan samaan aikaan saada nostettua naisten 80 senttiä lähemmäs täyttä euroa ja lisättyä pikkuhiljaa miesten kalenteriin myös joulukuu.
Ei nollasummapeliä
– Korostan, että kyse ei ole nollasummapelistä. Toiselle sukupuolelle jotain saaminen ei edellytä sitä, että toiselta otetaan jotain pois.
Lista epäkohdista tasa-arvon kannalta on pitkä. Siihen kuuluvat esimerkkeinä terveyserot, väkivalta, seksuaalinen häirintä, huoltajuuskiistat, nuorten poikien syrjäytyminen ja joutuminen koulupudokkaan asemaan, pakollinen asevelvollisuus, perhevapaajärjestelmät. Eduskunnassa on jo vireillä Uotilan lakialoitteen johdosta isyyslain muuttaminen.
Larinto korostaa, ettei miesverkosto ole minkään äijien saunakerho eikä vastavoima naisverkostolle ja naisten puolesta tehtävälle tasa-arvotyölle.
– Tarkoituksemme on tehdä yhteistyötä naisverkoston ja naisjärjestöjen kanssa.