Luovuttajan tahto tulee paremmin esiin presidentin hyväksyttäväksi tänään esitettävässä muutoksessa lakiin elinluovutuksista.
Elimiä, kudoksia ja soluja saa lain mukaan irrottaa toisen ihmisen hoitoa varten, jos vainaja ei ole elinaikanaan oletettavasti vastustanut toimenpidettä.
Henkilön eläessään ilmaisemaa näkemystä on noudatettava. Elinsiirtoa ei tehdä ilman huoltajan tai lähiomaisen suostumusta, jos vainaja ei iän, kehitystason tai esimerkiksi sairauden vuoksi ole ollut kykenevä muodostamaan elinaikanaan käsitystään asiasta.
Täysivaltaisen henkilön elinluovutuskieltoa on aina noudatettava eikä luovutusta saa toteuttaa, jos on syy olettaa, että vainaja olisi eläessään vastustanut toimenpidettä. Elinluovutustahtonsa voi kirjata esimerkiksi paperille tai kertoa siitä omaisilleen.
Elokuun alusta voimaan tulevien lain tavoitteena on lisätä elinsiirtoja ja painottaa elinluovuttajan omaa mielipidettä.
Suomessa tehdään vuosittain vajaat 400 elinsiirtoa, joista kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100.Tällä hetkellä Suomessa elää yli 3 000 siirteen saanutta potilasta.
Elävän elin- ja kudosluovuttajan tutkimukset ja hoito säädetään maksuttomiksi, jotta luovutus ei estyisi taloudellisista syistä. Jos työnantaja maksaa luovuttajalle elinluovutuksesta aiheutuvalta työkyvyttömyysajalta palkkaa, voidaan sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksaa luovuttajan sijasta työnantajalle.