Peruskoulun elämänkatsomustiedon oppilasmäärät kasvoivat noin 4,5 prosenttia edellisestä lukuvuodesta.
Vuonna 2009 elämänkatsomustiedon opetusta annettiin 16 209 oppilaalle, mikä on 666 oppilasta enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.
Kasvua oli lähes kaikissa maakunnissa, mutta suurinta nousu oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon oppilasmäärät laskivat.
Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuu perusopetuksessa olevista lapsista ja nuorista noin kolme prosenttia, joskin eri maakuntien välillä on huomattavia eroja. Erityisasemassa on Ahvenanmaa, jossa ei ole lainkaan elämänkatsomustiedon oppilaita, vaikka ruotsinkielisiäkin oppikirjoja on useita.
Alaluokilla elämänkatsomustiedon oppilaiden osuus oli hiukan alle kolme prosenttia kaikista koululaisista, mutta luokilla 7-9 osuus on jo 3,10 prosenttia.
Lukion viime lukuvuonna päättäneistä 5,41 prosenttia opiskeli elämänkatsomustietoa.
Evankelis-luterilaista uskontoa opiskelee edelleen valtaosa suomalaisista, mutta sitä opiskelevien oppilaiden määrä on laskussa.
Uskonnon oppilaiden määrän vähentyminen on seurausta kastettujen osuuksien vähenemisestä: Vuonna 2009 ainoastaan 80,7 prosenttia syntyneistä lapsista kastettiin, kun osuus oli vuonna 2000 vielä 88,7 prosenttia.
Elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu monitieteinen oppiaine, johon kuuluu aineksia filosofiasta, yhteiskuntatieteistä ja kulttuuritieteistä. Elämänkatsomustieto sopii katsomusaineeksi kaikille koululaisille heidän kulttuuritaustastaan riippumatta.
Nykyinen lainsäädäntö sallii elämänkatsomustiedon opiskelun vain uskontokuntiin kuulumattomille sekä vähemmistöuskontoihin kuuluville, mikäli heidän omaa uskontoaan ei opeteta.
Ainoastaan uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita katsomusaineensa elämänkatsomustiedon ja enemmistön uskonnon välillä.