Vuokra-asuntomarkkinat ovat kuumentuneet tänä kesänä normaalia aikaisemmin. Kysyntä lähti nousuun perinteisen elokuun sijaan jo toukokuussa. Asunnoista kisaajia riittää, sillä tyypillisten hakijoiden lisäksi vuokra-asuntomarkkinoilla on runsaasti sellaisia vuokralaisia, joilla olisi edellytykset ostaa oma asunto.
– Vuokranäytöissä on ollut liikkeellä selkeästi enemmän maksukykyistä väkeä kuin normaalisti, kertoo asuntoja välittävän Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Tilannetta vaikeuttaa sekin, että tarjolla on vähemmän asuntoja kuin edellisvuonna. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankinjohtajan Jouni Lehtisen mukaan paljon sijoitusasuntoja on myyty viime aikoina omistusasunnoiksi.
– Hintojen noustessa korkeiksi sijoittajien tuotot ovat samalla jääneet alhaisemmiksi.
Kysyntää pitävät yllä myös koulujen kesälomien aikana muuttavat lapsiperheet.
Työssäkäyvä vie asunnon
Vaikea asuntotilanne kiusaa etenkin opintojaan aloittavaa opiskelijaa.
– Opiskelija on se, joka häviää, kun kilpaillaan asunnoista jo töissä olevan kanssa, sanoo Metsola.
Metsolan mukaan opiskelijat lähtevät usein etsimään asuntoa aivan liian myöhään. Hintoihin ja opiskelukaupungin asuntotilanteeseen tutustuminen kannattaisikin hänen mukaansa aloittaa ajoissa, vaikka opiskelupaikka varmistuisi vasta loppukesästä.
– Varsinkin pääkaupunkiseudulla realismi tulee usein kuin märkä rätti vasten kasvoja. Asuntojen hintojen ja vaatimattomuuden tuomasta järkytyksestä toipumiseen menee tärkeitä viikkoja.
Vuokrat nousevat taas syksyllä
Kysynnän kasvaessa myös vuokrapyynnit ovat nousseet. Vuokrat ponnahtivat ylöspäin jo huhti-toukokuussa asuntokaupan tunnelmien kääntyessä.
– Vuokrat nousevat syksyllä 3-5 prosenttia, jos asuntokauppa pysyy nykyisen kaltaisena. Nousu voi olla nopeampaakin, jos kauppa hiljenee, Metsola arvioi.
Jotta vuokra-asuntotilanne helpottuisi, pitäisi vuokra-asuntoihin sijoittamisen olla helpompaa.
– Valtio ja kunnat ovat haluttomia, eikä yksityispuolella ole välineitä. Laki rahastomuotoisesta asuntosijoittamisesta on säädetty kolme kertaa, mutta ainoatakaan julkista rahastoa ei ole tullut, Metsola kertoo.
Hänen mukaansa yksityisten vuokra-asuntojen väheneminen pitäisi saada pysähtymään. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista kaksi kolmasosaa on yksityishenkilöiden omistamia.
– Yksityisvuokraajien keski-ikä on 60-vuoden tietämissä, ja monesti he eivät jaksa ja perilliset eivät ehdi toimia vuokranantajana, jolloin asunto menee myyntiin.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana vuokra-asuntojen rakentaminen on elpynyt, mutta kaavoitus estää yhä pienten asuntojen lisätuotannon.
– Rajoitusten vuoksi pienillä asunnoilla on suhteeton vuokra verrattuna isompiin asuntoihin. Myöhemmin tulee olemaan vaikeaa ymmärtää, mitä tällaisella kaavoituspolitiikalla on ajateltu.