Torstaina 50 vuotta täyttävä PAMin puheenjohtaja Ann Selin hymähtää, kun häneltä kysyy liiton ja sen puheenjohtajan yhdennäköisyyttä.
– Jossain määrin, toivottavasti. Uskon, että pitää suunnitella hyvin ja yrittää lukea ympäristöä. Yritämme asia-argumentoinnilla ja yhteistyöllä tuloksiin. Rähjääminen rähjäämisen ilosta ei meille sovi.
Selin on luotsannut PAMia miltei alkumetreiltä, vuodesta 2002. Hän on liiton ensimmäinen vaaleilla valittu puheenjohtaja. Toisinaan Selin kuulee osalta jäsenistöä ja joiltakin muilta liittopuheenjohtajilta moitteita PAMin nössöydestä.
– En usko, että kovuus tuo tulosta. Siinä mielessä PAM on minun näköiseni, Selin naurahtaa.
Hänen pitää uransa saavutuksina kahta asiaa, siivoojien uutta palkkausohjelmaa ja palkallista isyyslomaa.
– Saimme palkallisen isyysloman yleissitovaan sopimukseen ensimmäisenä. Se jää historiaan.
Voittojen laskeminen on turhaa
Työelämä muuttuu koko ajan. Ratkaisuja ei voi Selinin mielestä jakaa osapuolten voitoiksi ja tappioiksi.
– Kannattaa miettiä, onko muutos aina heikennys. Kyllähän ravintola-alalla väkemme reagoi, kun työaikajärjestelyistä tehtiin joustavampia. Haimme sillä sesonkiluonteiseen työhön vakituisia työsuhteita, turvaa useammalle. Onko tämä heikennys vai ei, Selin haastaa.
Selin huomauttaa, että palvelualoilla kysyntä vaihtelee paljon.
– Asioita voi katsoa monesta eri näkökulmasta. Pitää yrittää katsoa kokonaisuutta, josta enemmistö hyötyisi.
Toisinaan tulee ”märkä rätti” päin kasvoja. Viime kierroksella kaupanalalle saatu toinen tauko kuuden tunnin työpäivään jäi lyhytaikaiseksi iloksi, sillä osa työnantajista lyhensi työpäivää siten, ettei taukoa tule.
– Se oli ajattelematonta ja todella röyhkeää, lapsellista. Jos tehot ovat siitä kiinni, että uuvutetaan ihmiset kuoliaaksi, niin heikoilla ollaan. Yksi tauko on yksilön elpymiselle erittäin tärkeä.
PAMin linjan mukaisesti asiaa korjataan vähin äänin työnantajien kanssa keskustellen. Yhtiöiden ja yksittäisten työnantajien nimiä ei lehtien palstoille levitellä.
– Parempia tuloksia tulee, jos annamme firmoille mahdollisuuden saattaa asiat tolkulliseen kuntoon. Seuraavallakin kerralla ovat puhevälit olemassa.
– Sillä ei saa kovan jätkän mainetta, mutta se ei haittaa. Jos paras tulos saadaan hiljaa kulisseissa sopien, tehdään niin. Tärkeintä on, että jäsenistö on tyytyväinen.
Minimipalkka olisi vain paikkausta
Euroopan unionissa ajetaan jälleen minimipalkka-säädöstä. Muista maista poiketen Pohjoismaiden palvelualojen liitot eivät hanketta kannata.
– Meillä on totuttu siihen, että poliitikot eivät palkoista päätä. Alojen osaaminen on työmarkkinajärjestöissä, Selin toteaa.
– Yli 90 prosenttia työntekijöistä on yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Lisäksi osalla on talokohtainen työehtosopimus. Tietenkin voisi olla jokin laissa määrätty minimisumma, joka pitää maksaa tessien ulkopuolella oleville, Selin pohtii.
Hän tähdentää, että yleissitovat työehtosopimukset varjelevat ihmisiä pahimmilta pulmilta.
– Voimme aina viedä asian oikeuteen. Moni työnantajan huononnus jääkin idea-asteelle. Harva viitsii niitä viedä loppuun asti.
Selin huomauttaa, että osa suomalaisista työnantajista pitää työntekijöistään huolta ja antaa aitoja mahdollisuuksia järjestää työ järkevästi. Sitten on se toinen ääripää, jossa yritetään kaikin keinoin vedättää työntekijöitä.
– Välillä on suuri massa. Työelämässä ei ole yhtä trendiä. Keskeinen työelämäkysymys on, kuinka työntekoa johdetaan. Ihmiset ovat aika valmiita hyväksymään hankaliakin ratkaisuja, jos he kokevat, että heitä kuunnellaan.
Ylin johto on usein samaa mieltä työntekijäedustajien kanssa, mutta päätös ei kulje alimpiin esimiesportaisiin.
– Jos edes ihan perustavaa laatua olevat pelisäännöt ja työntekijöiden kuuleminen toteutuisivat, olisimme hyvällä tiellä.
Ann Selinin syntymäpäivän vastaanotto on torstaina 22. heinäkuuta klo 13–16 Porissa Ravintola Satakunnassa, Gallen-Kallelankatu 7.
Päivänsankari toivoo, että puheiden, kukkien ja lahjojen sijasta kartutettaisiin hänen perustamaansa KSR:n Duunarinuorten musiikkirahastoa tilille 152130-6009, tiedonantoon: Ann Selin.
Kuva: Birgitta Suorsa