Suomalaisilla työmarkkinoilla on totuttu ajatukseen, ettei saavutettuja etuja voida poistaa. Tämä ay-liikkeen ylpeydenaihe koskettaa erityisesti suomalaisten työntekijöiden palkkoja. Jo puhe palkkatason alentamisesta talouden tehostamiskeinona herättää suomalaiset barrikadeille. Onhan kyse paitsi työstä saatavasta korvauksesta myös oikeudesta riittävään toimeentuloon.
Miksei sama oikeus koske kaikkia suomalaisten yritysten palkkaamia työntekijöitä? Suomalaisten hallinnoimat SOK, Stockmann ja HK Scanin virolainen tytäryhtiö AS Rakvere Lihakombinaat ovat uutisten mukaan alentaneet työntekijöiden kuukausiansioita keskimäärin 10–20 prosenttia. Samalla yritykset ovat netonneet Viron markkinoilta muhkeat voitot. Virolaisten työntekijöiden asemaa on heikentänyt entisestään energian ja päivittäistavaroiden hintojen nousu, joka on tuntunut myös suomalaisen risteilyturistin lompakossa.
Viron työmarkkinoilla ei noudateta Suomen kaltaista yleissitovaa sopimusta. Tästä syystä palkanalennukset ovat jakautuneet erilailla myös yksittäisten toimialojen sisällä. Suomalaisyrityksillä on jo vuosien kokemus Viron työmarkkinoista. Ehkä juuri tästä syystä he tuntevat sopimusten porsaanreiät ja osaavat hyödyntää sikäläistä sopimuskäytäntöä tuottaakseen itse mahdollisimman suurta voittoa. Näin on toiminut myös suomalaisten asiakasomistajien hallinnoima SOK.
Viron työmarkkinoilla ei noudateta Suomen kaltaista yleissitovaa sopimusta.
Törkein yksittäinen rikkomus onkin uutisoitu SOK:sta: työntekijöiden systemaattinen kiristys kärjistyi palkan alentamisesta kieltäytyneen pääluottamusmiehen irtisanomiseen. Moinen tapaus herättäisi Suomessa julkisen kapinan ja työmarkkinoiden moraalin perään huudeltaisiin puolelta sun toiselta. Onkin arveluttavaa, ettei suomalainen ”asiakasomistaja”-yritys kunnioita virolaisten työntekijöidensä oikeuksia vaan käyttää heitä kuin kertahyödykkeitä, jotka voidaan tarvittaessa vaihtaa edullisempaan.
SOK:n tapauksesta tekee erityisen räikeän kaupan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. S-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta on yli 43 prosenttia (vuonna 2009). Asiakasomistajina on lähes 1,9 miljoonaa suomalaista. Heillä on viime kädessä sekä oikeus että velvollisuus määrittää toimintatavat, joiden takana asiakasomistajien yhteinen S-ryhmä seisoo.
Osuuskauppa kertoo internetsivuillaan, että vastuullinen toiminta on luonteva osa kaupan arkista työtä. Samassa todetaan, kuinka asiakasomistajien odotusten täyttäminen on S-ryhmän tärkein tavoite myös vastuullisuusasioissa. Siksi onkin jokaisen S-ryhmän asiakkaan tehtävä päättää, hyväksyykö virolaisten työntekijöiden kiristyksen oman taloudellisen etunsa nimissä. Toisena vaihtoehtona on haastaa osuuskaupan päättävät elimet muuttamaan nykyistä käytäntöä tai vaikuttaa jaloillaan ja tehdä ostoksensa muiden yritysten myymälöissä.
uutiskirje 
