Lääketieteellinen aikakauslehti British Medical Journal tarkasteli viime kuussa 18 Euroopan maan rahan käyttöä sosiaali- ja terveydenhuoltoon vuosina 1980–2008. Vertailu kertoo, ettei terveydenhuollon budjetin koolla ole juuri yhteyttä väestön kuolleisuuteen.
Sosiaalitoimen sen sijaan on. Sata dollaria asukasta kohden vähentää kuolleisuutta prosentilla. Etenkin päihde- ja sydänkuolemat vähenevät.
Tutkimuksesta tiistaina kertoneessa Aamulehdessä Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen sanoo uusia ja kalliita hoitomenetelmiä kehiteltävän koko ajan, mutta terveystilastoissa niiden vaikutus ei näy.
Ryynäsen ja THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mukaan suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat köyhyys, syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso. Siksi rahaa pitäisi käyttää päihdehuoltoon, mielenterveysongelmaisten sosiaalipalveluihin sekä syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan.
Taantumassa ennaltaehkäisy kuitenkin unohtuu ja rahaa kuluu sitten enemmän sairauksien hoitoon. Kuten KU:n verkkolehden eilisessä pääkirjoituksessa todettiin, hallitus on nostamassa kädet pystyyn syrjäytymisen ja köyhyyden suhteen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on tekemässä budjettia, jossa köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden annetaan edelleen kasvaa.
Valtion kassaan kertyy alkoholista vuosittain noin miljardin euron verotuotot. Kunnat käyttävät siitä vain 15 prosenttia, 150 miljoonaa euroa, päihdehuoltoon.
Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen esittää ensi perjantain Viikkolehdessä 150 miljoonan euron päihdereformia. Näin voitaisiin estää moninkertaiset inhimilliset ja taloudelliset vahingot.
Köyhistä, mielenterveysongelmaisista ja päihdepalveluista säästämällä Jyrki Katainen on kuin se nykyrahassa viiden euron suutari, joka saa aikaan kuuden euron vahingon.
uutiskirje 
