Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainaa vastaan on kestänyt jo lähes kolme kuukautta.
Sodan loppua on mahdotonta ennustaa, sillä Venäjän päämäärät sodassa ovat epäselviä ja ne ovat myös vaihtuneet hyökkäyksen kuluessa.
Samalla tulitaukoneuvottelut ovat pysähdyksissä. Niiden pikainen uudelleenkäynnistäminen näyttää epätodennäköiseltä.
”Venäjä etenee hyvin hitaasti. Olemme tuottaneet heille merkittäviä tappioita.
Ukrainan sodanjohdosta ja presidentti Volodymyr Zelenskyin avustajakunnasta on kuultu hurjia lausuntoja, joiden mukaan sota voi päättyä vain Venäjän antautumiseen.
Tukea tälle on tullut myös sotilasliitto Naton suurista jäsenmaista.
Ison-Britannian konservatiivihallituksen ulkoministeri Liz Truss on julistanut, että ”Ukrainan voitto on strateginen imperatiivi meille kaikille”.
Samalla Yhdysvallat on koonnut 40 maan liittoutuman, jonka tavoite on puolustusministeri Lloyd Austinin mukaan ”kääntää maat ja taivaat Venäjän lyömiseksi”. Myös Suomi on mukana tässä koalitiossa.
Nato-standardoituja aseita
Ukrainan joukkojen taistelukyvyssä ulkomainen aseapu alkaa jo tuntua.
–Nyt luojan kiitos olemme alkaneet saada sitä, mitä tarvitsemme. Haluan myös kiittää eurooppalaisia liittolaisiamme avusta, jota he ovat osoittaneet. Ilman Eurooppaa emme olisi selvinneet, Ukrainan merijalkaväen sotilas Oleg Goltvjanski sanoo KU:lle videoyhteydellä tehdyssä haastattelussa.
– Kokonaisia joukko-osastoja on jo varustettu Nato-standardoidulla läntisellä tekniikalla. Se on merkittävästi vahvistanut asemiamme.
Goltvjanski on komentaja Ukrainan merijalkaväen yksikössä, joka on sijoitettu koilliselle Donetskin alueelle. Sotilasarvoltaan hän on ylikersantti.
Hänen yksikkönsä on erikoistunut vihollisen harjoittaman sabotaasin torjuntaan. Se vartioi sotilaallisia kohteita, rintamalle meneviä asekuljetuksia sekä etulinjaa.
KU on varmistanut hänen henkilöllisyytensä ja sotilasarvonsa. Tarkemmin Goltvjanski ei voi sanoa, missä hänen yksikkönsä sijaitsee.
– Sen on sotilaallinen vastatiedustelu kieltänyt.
Hän kuitenkin sanoo, ettei ole kaukana alueen suurimmasta kaupungista, Venäjän tukemien separatistien hallussa olevasta Donetskista.
Aluksi oli pulaa kaikesta
Hyökkäyksen alettua Ukrainan asevoimat joutui puolustautumaan pääosin vanhoilla neuvostoaikaisilla aseilla.
– Venäjän ensimmäiset iskut tehtiin sotilaallista infrastruktuuriamme vastaan. Siksi menetimme aluksi paljon asevarastoja ja ammuksia.
Tuolloin pulaa oli lähes kaikesta. Nyt tilanne on muuttunut. Euroopan unioni on tähän mennessä lahjoittanut Ukrainalle 1,5 miljardin euron edestä sotilaallista apua – ironisesti kyllä – rauhan rahastoksi nimetystä ohjelmastaan.
Aluksi EU-maista lähetettiin kevyitä aseita, kuten rynnäkkökiväärejä ja panssarintorjuntaan soveltuvia sinkoja. Nyt maat ovat taipuneet lähettämään jo raskaampaa kalustoa, kuten saksalaisia Gepard-ilmatorjuntapanssareita.
Goltvjanski sanoo ukrainalaisjoukkojen toivovan läntisiltä sponsoreilta erityisesti ilmavoimia, meritorjuntaohjuksia sekä pitkän kantaman ohjuksia, jolla se voisi iskeä infrastruktuuriin myös Venäjän puolella.
– Kaikkein tärkeimpiä olisivat silti nykyaikaiset ilmatorjunta-aseet. Etulyöntiasema ilmassa antaa mahdollisuuden myös hyökkäykseen.
Tulitus alkaa illalla
Goltvjanskin mukaan tilanne Donetskin rintamalohkolla on tasaantunut hyökkäyksen alkuun verrattuna.
– Venäjä etenee hyvin hitaasti. Olemme tuottaneet heille merkittäviä tappioita.
Goltvjanski kertoo, että sotatoimien luonne Pohjois-Ukrainassa on erilainen kuin Donbassissa, jossa korostuvat tykistön ja raketinheittimien käyttö.
– Vastustaja yrittää tykistöiskuilla tuhota asemiamme, minkä jälkeen jalkaväki tai moottorisoidut yksiköt etenevät meitä kohti. Lisäksi he ampuvat asutuskeskuksia.
Voimakkaimmillaan tykistötuli on noin iltakuudesta yhteen yöllä sekä aamuisin jälleen viidestä eteenpäin.
– Päivisin ammutaan myös, mutta muuten silloin on hiljaisempaa.
Vastassa parikymppisiä nuoria
Rintaman toisella puolella on kahdenlaisia vihollisia. Vaikka pääosan muodostavat Venäjän asevoimat, mukana on myös Itä-Ukrainan kapinallisia niin sanotuista Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloista.
Goltvjanskin mukaan separatisteilla ei ole kunnon kalustoa.
– He ovat haalineet kokoon, ketä ovat pystyneet. Kyse on jalkaväestä, joka on vain tykinruokaa, ihmiskilpiä. Heidän keskuudessaan kaatuneita on erittäin paljon.
Ukrainan tappioita hänellä ei ole lupa eritellä.
– Mutta voin sanoa, että menetyksemme eivät ole isoja. Näin on käynyt siksi, että joukkomme ovat olleet hyvin valmistautuneita ja varustettuja.
Ukrainalaisylikersantin mukaan Venäjän asevoimat on heittänyt tuleen kokemattomia parikymppisiä nuoria. Tämä on johtanut koviin tappioihin.
Taistelukokemusta jo puolella miljoonalla
Ukrainalaiset katsovat, että heillä on etulyöntiasema suhteessa Venäjän joukkoihin.
– Ensinnäkin me puolustaudumme, toisekseen meillä on suuri motivaatio, koska puolustamme omaa maatamme valloittajalta. Meillä on menetettävää, Goltvjanski toteaa.
Goltvjanskin mukaan jo noin puoli miljoonaa ukrainalaista on saanut rintamakokemusta keväällä 2014 puhjenneen sodan aikana. Voimavarana se ei ole vähäinen.
– Myös liikekannallepano on nyt erilainen. Riviin on saatu motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat puolustaa maataan. Heidän joukossaan ei ole alkoholisteja ja narkomaaneja, kuten ennen.
– Venäjän armeija on osoittautunut pahviarmeijaksi. Meidän tavoitteemme on lopulta mennä Moskovaan ja kaataa verisen diktaattorin Putinin hallitus, Goltvjanski uhoaa.
Ukrainassa tunnettu oikeistoradikaali
Oleg Goltvjanski on Ukrainassa tunnettu oikeistoradikaali.
Hänen tarinansa kuvaa hyvin sekavaa yhteiskunnallista kuviota, jossa Ukraina ajautui sotaan keväällä 2014. Varsinkin konfliktin alkuvaiheessa Ukrainan uudet vallanpitäjät turvautuivat maan asevoimien rappiosta johtuen vapaaehtoisista muodostettuihin pataljooniin, joista monilla oli jyrkkä nationalistinen, usein äärioikeistolainen tausta.
Kiovassa valta vaihtui väkivallan siivittämänä keväällä 2014, kun Euromaidanin nimellä tunnettu mielenosoitusliike kaatoi presidentti Viktor Janukovitšin.
Venäjä pelkäsi tuolloin menettävänsä Krimillä sijaitsevan Sevastopolin laivastotukikohdan Ukrainan uusille länsimielisille ja nationalistisille vallanpitäjille ja valtasi koko niemimaan.
Samoihin aikoihin Itä-Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin alueilla paikalliset pyssymiehet ryhtyivät kaappaamaan haltuunsa hallintorakennuksia ja julistivat alueet itsenäisiksi ”kansantasavalloiksi”. Varsin pian paikalle ilmestyi myös venäläisiä asemiehiä, jotka ryhtyivät organisoimaan kapinaa.
Tämän seurauksena Ukrainan virkaa tekevä presidentti, parlamentin puhemiehenä toiminut Oleksandr Turtšinov julisti 13. huhtikuuta 2014 niin sanotun terrorismin vastaisen operaation, jonka tarkoitus oli asevoimin ryhtyä vapauttamaan valloitettuja hallintorakennuksia. Tästä alkoi ampuminen.
Suomessa unohtuu usein, että sota Itä-Ukrainassa on jatkunut jo kahdeksan vuotta.
Goltvjanski on ollut – paria reservivuotta lukuun ottamatta – mukana kaikissa vaiheissa. Euromaidanin jälkeen aktivisti päätyi kesällä 2014 komentajaksi kansallismieliseen Petšerskin pataljoonaan.
Myöhemmin vapaaehtoispataljoonia liitettiin Ukrainan asevoimiin ja erityisesti sisäministeriön alaiseen kansalliskaartiin. Tämän myötä Goltvjanski siirtyi ensin armeijan erikoisjoukkoihin ja sittemmin merijalkaväkeen.
Politiikkaan hän on osallistunut oikeistolaisissa ja radikaalioikeistolaisissa puolueissa.
uutiskirje 
