Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Kari Nenosen mielestä suomalaista koulutusjärjestelmää tulee kehittää niin, että se antaa kunnille joustavuutta.
Tällä hetkellä opetusministeriön ehdotukset lisäävät valtion ohjausta ja kaventavat paikallista päätösvaltaa.
– Kunnissa tunnetaan parhaiten paikalliset tarpeet. Kunnilla pitää olla mahdollisuus käyttää harkintaa koulutusta järjestettäessä, Nenonen vaati Kuntaliiton nuorten koulutusseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Hänen mielestään toiminta pitäisi järjestää joustavasti niin, että oppilaiden erilaiset tarpeet ja vahvuudet voidaan ottaa huomioon.
Nenonen harmittelee, että tuntijakotyöryhmän ehdotukset tiukentavat kuntien ohjausta sekä lisäävät niiden tehtäviä ja velvoitteita.
– Vähimmäistuntimäärän nostamiselle ei ole riittäviä perusteita. Uudistuksesta aiheutuvat kustannukset tulee arvioida kokonaisuudessaan ja ne pitää korvat kunnille täysimääräisinä.
Nuoret valinnoissa aikuisten edelle
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtajan Anneli Kangasvierin mielestä yhteisvalintaa peruskoulun jälkeen pitää muuttaa niin, että ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret ovat ensisijalla valittaessa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen.
– Ammatillisen lisäkoulutuksen määrää tulee lisätä. Aikuiset pitäisi ohjata tehokkaammin ammatillisen peruskoulutuksen sijasta ammatilliseen lisäkoulutukseen, Kangasvieri totesi.
Hän ei kaipaa koulutuksen markkinointia, imagonrakentamista tai koulutusmuotojen ja alojen taistelua parhaaksi katsomistaan nuorista.
– Tarvitaan aitoa nuorten vahvuudet ja taipumukset huomioivaa ohjausta opintopolulla eteenpäin, Kangasvieri totesi.
Lukiokoulutuksen rahoitus kaipaisi hänen mielestään valtiolta tasokorotusta.
– Rahoitusjärjestelmä tulisi muuttaa niin, että kunnat maksaisivat omasta kunnasta olevista opiskelijoista ja saisivat valtionosuuksia painotetusti nuorten ikäluokan mukaan.
lehti 