KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU:n vaalipiirianalyysi osa 3: Keski-Suomen paikka vaarassa, Kaakkois-Suomen vähentynyt paikkamäärä vaikeuttaa vasemmiston tilannetta

KU käy heinäkuussa läpi tulevien eduskuntavaalien asetelmia neliosaisessa sarjassa. Kolmannessa osassa katsotaan Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan ja Keski-Suomen vaalipiirien tilannetta.

Toivo Haimi
20.7.2022 9.00

Kaakkois-Suomi

Vasemmistoliitolla ei ole ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä vuoden 2011 jälkeen. Kaakkois-Suomessa vasemmistoliiton kannatus on Suomen toiseksi alhaisinta, Vaasan vaalipiirin jälkeen.

Vaalipiirin ”piilevä äänikynnys” eli yhteen kansanedustajan paikkaan vaadittava kannatus on noin 5,5 prosenttia, kun vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä eduskuntavaaleissa 4,2 prosenttia.

Toisin sanoen kannatusta pitäisi polkaista noin puolitoista prosenttiyksikköä ylöspäin, jotta vasemmiston riveistä valittaisiin kaakkoissuomalainen kansanedustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suunta on kuitenkin ylöspäin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 10 371 ääntä, mikä oli 3 035 ääntä enemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistoliitto lisäsi äänimääräänsä vaalipiirin maakunnista Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Menestyksen kääntäminen voitoksi seuraavissa vaaleissa on kuitenkin astetta kimurantimpi temppu, sillä vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrät muuttuvat vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valitaan vuonna 2023 15 kansanedustajaa, mikä on 2 kansanedustajaa vähemmän kuin vuonna 2019. Samalla Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireistä valitaan kustakin yksi edustaja enemmän.

Muutos vaikuttaa etenkin vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien mahdollisuuksiin saada kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomesta.

Mikään ei ole kuitenkaan mahdotonta. Oikeanlaisella ehdokasasettelulla ja onnistuneella kampanjalla kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomesta on mahdollinen. Vihreät onnistui lähes kaksinkertaistamaan äänimääränsä Kaakkois-Suomessa vuosien 2015 ja 2019 välillä, joten mikään ennenkuulumaton temppu ei kannatuksen nosto suinkaan olisi.

Hyvä alku olisi kovien kärkiehdokkaiden löytäminen vaalipiirin jokaisesta maakunnasta. Näillä näkymin he ovat todennäköisesti Joona Mielonen Kotkasta, Heidi Vättö Lappeenrannasta ja Sanna Niemelä Savonlinnasta. Kaikki kolme menestyivät tammikuun 2022 aluevaaleissa.

Keski-Suomi

Kansanedustaja ja vasemmistoliiton entinen varapuheenjohtaja Juho Kautto ilmoitti kesäkuun viimeisellä viikolla, ettei lähde enää ehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Vuodesta 2019 eduskunnassa istunut Kautto on puolueen ainoa keskisuomalainen kansanedustaja.

Juho Kautto.

Juho Kautto. Kuva: Jarno Mela

Kauton poissaolo ehdokaslistoilta keväällä 2023 tietää harmaita hiuksia vasemmistolaisille Keski-Suomessa. Yhteensä 3 866 ääntä vuonna 2019 kerännyt Kautto jättää tuntuvan loven vasemmistoliiton kannatukseen. Kautto oli kotikaupunkinsa Äänekosken ääniharava edellisissä vaaleissa, ja hän sai yksin lähes viidesosan kaikissa kaupungissa annetuista äänistä.

Vasemmistoliitolla tulee olemaan haasteena saada riveihinsä samanlaisen profiilin ehdokasta.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Kansanedustaja Kautto ei ollut ehdolla myöskään vuoden 2022 aluevaaleissa. Siitä huolimatta vasemmistoliitto ylsi 8,7 prosentin kannatukseen, mikä tarkoitti puolen prosenttiyksikön nousua vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna.

Aluevaalien parhaiten menestynyt vasemmistoliiton ehdokas, jyväskyläläinen Matleena Käppi voi hyvinkin nousta eduskuntaan vuoden 2023. Voi myös olla, että yhden kauden eduskunnassa istunut Eila Tiainen Jyväskylästä lähtee vielä kerran ehdolle.

Yhden eduskuntapaikan säilyttäminen ei missään nimessä ole Keski-Suomessa vasemmistoliitolle itsestäänselvyys, mutta se on mahdollista.

Savo-Karjala

Savo-Karjalan vaalipiiristä vasemmistoliitolla on ollut yksi kansanedustaja vuodesta 2007 asti. Vuodesta 2015 tuo kansanedustaja on ollut varkautelainen rakennusmies Matti Semi. Semi ei ole vielä kertonut, aikooko hän hakea jatkokautta keväällä 2023.

Matti Semi.

Matti Semi. Kuva: Sofie Jokinen

Vasemmiston kannatus Savo-Karjalassa on melko tukevasti valtakunnallista keskiarvoa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue sai vaalipiiristä 7,2 prosentin kannatuksen. Toisen paikan saamiseen on epärealistisen pitkä matka, mutta myöskään putoaminen yhdestä paikasta nollaan ei vaikuta todennäköiseltä.

Aluevaaleissa 2022 vasemmistoliitto kohensi hieman asemiaan Savo-Karjalan molemmissa maakunnissa eli Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa puolue sai 8,2 prosentin kannatuksen ja Pohjois-Karjalassa 8,3 prosentin.

Pohjois-Savossa ääniharavaksi nousi kuopiolainen Laura Meriluoto, joka sai 1 094 ääntä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään