Kaakkois-Suomi
Vasemmistoliitolla ei ole ollut kansanedustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä vuoden 2011 jälkeen. Kaakkois-Suomessa vasemmistoliiton kannatus on Suomen toiseksi alhaisinta, Vaasan vaalipiirin jälkeen.
Vaalipiirin ”piilevä äänikynnys” eli yhteen kansanedustajan paikkaan vaadittava kannatus on noin 5,5 prosenttia, kun vasemmistoliiton kannatus oli edellisissä eduskuntavaaleissa 4,2 prosenttia.
Toisin sanoen kannatusta pitäisi polkaista noin puolitoista prosenttiyksikköä ylöspäin, jotta vasemmiston riveistä valittaisiin kaakkoissuomalainen kansanedustaja.
Suunta on kuitenkin ylöspäin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 10 371 ääntä, mikä oli 3 035 ääntä enemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistoliitto lisäsi äänimääräänsä vaalipiirin maakunnista Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Menestyksen kääntäminen voitoksi seuraavissa vaaleissa on kuitenkin astetta kimurantimpi temppu, sillä vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrät muuttuvat vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valitaan vuonna 2023 15 kansanedustajaa, mikä on 2 kansanedustajaa vähemmän kuin vuonna 2019. Samalla Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireistä valitaan kustakin yksi edustaja enemmän.
Muutos vaikuttaa etenkin vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien mahdollisuuksiin saada kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomesta.
Mikään ei ole kuitenkaan mahdotonta. Oikeanlaisella ehdokasasettelulla ja onnistuneella kampanjalla kansanedustajan paikka Kaakkois-Suomesta on mahdollinen. Vihreät onnistui lähes kaksinkertaistamaan äänimääränsä Kaakkois-Suomessa vuosien 2015 ja 2019 välillä, joten mikään ennenkuulumaton temppu ei kannatuksen nosto suinkaan olisi.
Hyvä alku olisi kovien kärkiehdokkaiden löytäminen vaalipiirin jokaisesta maakunnasta. Näillä näkymin he ovat todennäköisesti Joona Mielonen Kotkasta, Heidi Vättö Lappeenrannasta ja Sanna Niemelä Savonlinnasta. Kaikki kolme menestyivät tammikuun 2022 aluevaaleissa.
Keski-Suomi
Kansanedustaja ja vasemmistoliiton entinen varapuheenjohtaja Juho Kautto ilmoitti kesäkuun viimeisellä viikolla, ettei lähde enää ehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Vuodesta 2019 eduskunnassa istunut Kautto on puolueen ainoa keskisuomalainen kansanedustaja.
Kauton poissaolo ehdokaslistoilta keväällä 2023 tietää harmaita hiuksia vasemmistolaisille Keski-Suomessa. Yhteensä 3 866 ääntä vuonna 2019 kerännyt Kautto jättää tuntuvan loven vasemmistoliiton kannatukseen. Kautto oli kotikaupunkinsa Äänekosken ääniharava edellisissä vaaleissa, ja hän sai yksin lähes viidesosan kaikissa kaupungissa annetuista äänistä.
Vasemmistoliitolla tulee olemaan haasteena saada riveihinsä samanlaisen profiilin ehdokasta.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Kansanedustaja Kautto ei ollut ehdolla myöskään vuoden 2022 aluevaaleissa. Siitä huolimatta vasemmistoliitto ylsi 8,7 prosentin kannatukseen, mikä tarkoitti puolen prosenttiyksikön nousua vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna.
Aluevaalien parhaiten menestynyt vasemmistoliiton ehdokas, jyväskyläläinen Matleena Käppi voi hyvinkin nousta eduskuntaan vuoden 2023. Voi myös olla, että yhden kauden eduskunnassa istunut Eila Tiainen Jyväskylästä lähtee vielä kerran ehdolle.
Yhden eduskuntapaikan säilyttäminen ei missään nimessä ole Keski-Suomessa vasemmistoliitolle itsestäänselvyys, mutta se on mahdollista.
Savo-Karjala
Savo-Karjalan vaalipiiristä vasemmistoliitolla on ollut yksi kansanedustaja vuodesta 2007 asti. Vuodesta 2015 tuo kansanedustaja on ollut varkautelainen rakennusmies Matti Semi. Semi ei ole vielä kertonut, aikooko hän hakea jatkokautta keväällä 2023.
Vasemmiston kannatus Savo-Karjalassa on melko tukevasti valtakunnallista keskiarvoa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue sai vaalipiiristä 7,2 prosentin kannatuksen. Toisen paikan saamiseen on epärealistisen pitkä matka, mutta myöskään putoaminen yhdestä paikasta nollaan ei vaikuta todennäköiseltä.
Aluevaaleissa 2022 vasemmistoliitto kohensi hieman asemiaan Savo-Karjalan molemmissa maakunnissa eli Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa puolue sai 8,2 prosentin kannatuksen ja Pohjois-Karjalassa 8,3 prosentin.
Pohjois-Savossa ääniharavaksi nousi kuopiolainen Laura Meriluoto, joka sai 1 094 ääntä.
uutiskirje 
