Suomi selvisi suhteellisen vähin taloudellisin vaurioin ensimmäisestä koronavuodesta 2020, kertoo tiistaina julkaistu selvitys . Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla.
Valtioneuvoston teettämän tutkimuksen toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.
Eniten koronakriisistä kärsittiin alle 25-vuotiaiden ryhmässä sekä muutamilla palvelualoilla, joissa työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin.
Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan pandemia osoitti, että suomalaisen hyvinvointivaltion perusrakenteet suojasivat kansalaisia erittäin hyvin koronan talousvaikutuksilta. Sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat koronakriisin vaikutuksia niin, ettei taloudellinen eriarvoisuus olennaisesti lisääntynyt. Pienituloisten osuus koko väestöstä kasvoi kuitenkin kriisin myötä noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Koronaviruspandemia ei kansainvälisten tutkimusten perusteella lisännyt tulonjaon epätasaisuutta olennaisesti muissakaan Euroopan maissa. Vertailumaissa kriisin vaikutuksia tasasivat erityisesti erilaiset tilapäiset koronatuet.
Työttömyysturva kompensoi menetyksiä
Yritykset reagoivat työvoiman kysynnän vähenemiseen pääosin lomautuksilla eikä irtisanomisilla. Työttömyysturvan kaltaiset tulonsiirrot ja pienempien tulojen myötä alentunut verotusaste kompensoivat tulonmenetyksiä.
Koronavuonna 2020 kaikkien palkansaaja- ja yrittäjäkotitalouksien markkinatulot laskivat mikrosimulointilaskelmien perusteella keskimäärin 2,6 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 1,2 prosenttia.
– Suojaverkkojen tehokas vaikutus näkyy, kun tarkastellaan työttömyyttä tai lomautuksen kokeneiden palkansaajakotitalouksien tulonmenetyksiä. Näillä markkinatulot laskivat jopa 14,5 prosenttia, mutta käytettävissä olevat tulot vain 4,7 prosenttia, tiivistää VATT:n tutkija Tomi Kyyrä.
Hallitus reagoi tehokkaasti
Korona-aikana hallitus teki erilaisia kohdennettuja politiikkatoimia. Selvityksen mukaan tehokkaimmiksi osoittautuivat nopeat lakimuutokset, joilla mahdollistettiin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevien lomauttaminen ja helpotettiin yrittäjien mahdollisuutta saada Kelan työmarkkinatukea yritystoiminnan ajautuessa vaikeuksiin. Vuonna 2020 työmarkkinatukea saaneiden yrittäjien markkinatulojen lasku oli keskimäärin 12,5 prosenttia, mutta työmarkkinatuen ansiosta käytettävissä olevat tulot laskivat vain neljä prosenttia.
Pandemian aikana tehtiin myös poikkeustoimia, joiden vaikutus työttömyyttä tai lomautuksia kokeneiden palkansaajakotitalouksien tulonmuodostukseen jäi vähäiseksi. Tällaisia olivat esimerkiksi epidemiakorvaus toimeentulotuessa ja työttömyysturvan työssäoloehdon lyhennys.