Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti eilen keskiviikkona vuosittaisen puheensa Euroopan parlamentille. Puheessaan komission puheenjohtaja korosti unionin horjumatonta solidaarisuutta Ukrainalle sekä esitti toimia energian hintojen hillitsemiseksi.
Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas) oli paikalla Strasbourgissa kuuntelemassa von der Leyenin puhetta. Modig kertoo KU:lle yhtyvänsä suurelta osin komission puheenjohtajan arvioon EU:n tilasta.
– Sitä Eurooppaa, joka oli vielä muutama vuosi sitten, ei ole enää, Modig sanoo.
”Sitä Eurooppaa, joka oli vielä muutama vuosi sitten, ei ole enää”
– Aika, joka edelsi koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa, ei enää tule takaisin. On syytä herätä Euroopan “uuteen normaaliin”, joka tarkoittaa heiluriliikettä kriisistä toiseen.
Optimismin puutetta
Europarlamentaarikko Silvia Modigin mielestä komission puheenjohtaja von der Leyenin puheesta ei kuitenkaan välittynyt optimismia eikä uskoa tulevaisuuteen.
– Tässä tilanteessa olisin kaivannut positiivisempaa viestiä von der Leyenin energia-avauksiin. Eurooppalaisille on luotava uskoa siihen, että tästä selvitään ja että paremmat ajat koittavat, Modig tuumii.
– Komissiolla on kannatettavia ja positiivisia avauksia kuten sähkön hintakatto, solidaarisuusmaksu fossiilisille energiamuodoille ja pyrkimys irrottaa maakaasun hinta sähkön hinnasta.
Silvia Modig katsoo kuitenkin, että osa komission ehdottamista sähkön hinnan sääntelymekanismeista voi kääntyä itseään vastaan.
– Energian hintakatto iskee pahimmassa tapauksessa juuri uusiutuviin energiamuotoihin. Jos uusiutuvan energian tuottoihin laitetaan EU:n toimesta katto, pienenee myös houkutin investoida juuri niihin.
EU on onnistunut, mutta sen on onnistuttava lisää
Silvia Modig arvioi, että EU on kokonaisuudessaan onnistunut viimeisen vuoden aikana, ja että viimeisten vuosien kriisit ovat hitsanneet unionia yhtenäisemmäksi.
– EU:ssa pystyttiin tekemään monta asiaa oikein, Modig sanoo ja kertoo esimerkkejä:
– Koronarokotteet saatiin markkinoille verrattain nopeasti, vaikka sopimukset suurten lääkefirmojen kanssa jäivät pimentoon. Lisäksi Ukrainan sodassa EU pysyi yhtenäisenä ja asetti tuntuvia pakotteita.
Silvia Modig katsoo kuitenkin, että energiakriisissä EU:lla on mahdollisuus lunastaa lupauksensa paremmasta.
– EU:n pitää onnistua myös energian hintojen suitsimisessa. Kansalaisille ja eurooppalaisille on tultava sellainen tunne, että EU:hun voi luottaa tässä asiassa, ja että EU auttaa heitä. Tämä on mahdollisuus, jonka EU:n pitää nyt käyttää, Modig toteaa.
Demokratia, mutta millainen?
Komission puheenjohtaja von der Leyen sanoi puheessaan, että Ukrainan sodassa ei ole kyse pelkästään Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan, vaan kyse on myös “itsevaltaisuudesta demokratiaa vastaan”. Silvia Modig on samaa mieltä.
– Tässä asiassa olemme kuitenkin vedenjakajalla, Modig kommentoi.
Modigin mukaan EU:n on pidettävä tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteestaan, jotta se voi uskottavasti olla demokratian puolella. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on Modigin mukaan pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteesta.
Myös EU:ssa itsessään on rakenteena epädemokraattisia piirteitä. EU näyttäytyykin kansalaisille pikemminkin byrokraattisena kuin demokraattisena.
– Usein näkee otsikoissa, että EU päätti sitä tai tätä, mutta pitää myös selventää kansalaisille, kuka EU:ssa on tehnyt päätöksiä. Onko se komissio, neuvosto vai parlamentti? Näistä kahdesta vain parlamentti on suoraan kansalaisten valitsema, Modig muistuttaa.
Silvia Modigin mielestä EU:ssa on vielä tekemistä demokratian lisäämiseksi.
– Jos kansalainen on tyytymätön komission päätöksiin, hän ei voi äänestää komissiota pois virastaan. Vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin jäsenistä, mutta parlamentilla ei kuitenkaan ole aloiteoikeutta, Modig sanoo.
Aloiteoikeuden puuttuminen tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentilla ei ole valtaa käynnistää lainsäädäntöä. Se voi ainoastaan käsitellä komission esityksiä EU:n yhteiseksi lainsäädännöksi.