KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Perun transnaiset taistelevat oikeuksistaan

Perun miesvaltainen kulttuuri on ongelma maan kaikille naisille, ja transnaisille vielä enemmän kuin muille. Naiset ovatkin toistuvasti kerääntyneet mielenosoituksiin machismoa vastaan.

Perun miesvaltainen kulttuuri on ongelma maan kaikille naisille, ja transnaisille vielä enemmän kuin muille. Naiset ovatkin toistuvasti kerääntyneet mielenosoituksiin machismoa vastaan. Kuva: IPS/Mariela Jara

Lima – IPS/Mariela Jara
1.10.2022 11.30

Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on kirjattu Perun perustuslakiin. Siitä huolimatta transihmiset törmäävät kerta toisensa jälkeen valtion asettamiin esteisiin yrittäessään korjata sukupuolensa.

– Jos valtio ja yhteisö eivät tunnusta ihmisen identiteettiä, hän ei ole täysivaltainen yhteiskunnan jäsen, sanoo Leyla Huerta, joka johtaa transnaisten ihmisoikeusjärjestö Féminas Perúa.

Huerta, 44, on transnainen ja kokenut monenlaista syrjintää sukupuoli-identiteettinsä takia.

– Meille sanotaan, ettei tarkoitus ole syrjiä, toimitaan vain henkilöllisyystodistuksesi mukaan. Se tekee syrjinnästä laillista, Huerta kertoo Féminas Perún pääkonttorilla Limassa.

Ryhmä transnaisia tapaa järjestön toimistolla joka tiistai, kuten se on tehnyt viimeiset seitsemän vuotta. Tila on turvallinen paikka tavata ja saada tietoa.

Transmies kuoli viharikoksen uhreina

– Rodrigon ja Sebastiánin tapaus näytti, miten oikeuksien kieltäminen ylitti rajat ja altisti heidät kiristykselle, kidutukselle ja kuolemalle, Leyla Huerta kertoo.

Hän viittaa transsukupuolisen Rodrigo Ventosillan ja hänen puolisonsa Sebastián Marallon tapaukseen. Pariskunta oli juuri vihitty Chilessä, kun heidät pidätettiin Balin lentokentällä

Pidätystä seurasivat miesten perheiden mukaan julmuudet, joita kesti elokuun kuudennesta kymmenenteen päivään.

Pahoinpitely johti Rodrigon kuolemaan. Perheet lakimiehineen syyttävät Perun hallitusta ja Indonesiassa olevia diplomaatteja pariskunnan hylkäämisestä ja maiden viranomaisia kuolemaan johtaneesta kidutuksesta.

Ihmisoikeustoimijoiden mukaan kyseessä oli viharikos. Se on auttanut nostamaan esiin syrjintää, jota transihmiset Perussa joutuvat kokemaan.

Ristiriitainen henkilötodistus riesana

Perun perustuslakiin kirjattu oikeus tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen ei toteudu transihmisten kohdalla. Valtion asettamat esteet tulevat näkyviin, kun ihminen haluaa korjata sukupuolensa.

Hallinnollinen menettelytapa yksilön valitseman sukupuolen ja nimen tunnustamiseksi puuttuu kokonaan, joten oikeudellinen tyhjiö pakottaa ihmiset oikeusprosesseihin, jotka vaativat sekä aikaa että rahaa.

Perun oikeus- ja ihmisoikeusministeriön vuonna 2019 asettama syrjinnän vastainen komitea tuotti raportin, jossa siviilirekisterivirastoja kehotettiin henkilötodistuksia myöntäessään korjaamaan toimintatapansa syrjimättömiksi.

Komitean mukaan transihmisten henkilötodistukset eivät vastaa heidän koettua identiteettiään, minkä vuoksi heitä kohdellaan nöyryyttävästi.

Toimintatavat säilyivät kuitenkin ennallaan.

Selvityksessä todettiin, että vuoteen 2019 mennessä identiteetin muutokseen tähtääviä oikeustapauksia oli 140. Niistä ainoastaan yhdeksää oli käsitelty ja neljästä tehty päätös.

Limassa ja Perun suurimmassa satamakaupungissa Callaossa tehdyn kyselyn mukaan vain kuusi prosenttia 400 haastatellusta transnaisesta oli onnistunut korjaamaan henkilötodistuksensa. Féminas Perún ja muiden järjestöjen tilaama kysely tehtiin 2020 ja sen toteutti riippumaton Promsex.

Lisäksi henkilötodistuksen muuttaminen maksaa ainakin 775 euron verran ja siihen monenkaan tulot eivät riitä.

”Ihmiset häiriintyvät kehostani”

Gretel Warmicha, 30, on taiteilija ja määrittelee itsensä myös transnaiseksi, transvestiitiksi ja transsukupuoliseksi. Warmicha on korjannut sukupuolensa, eikä vain sukupuoltaan, vaan myös uskontonsa ja tottumuksensa tavoitteenaan ”päästä irti jäykästä ja tyhjäpäisestä maskuliinisuudesta.”

Warmicha asui ennen Cuzcossa ja nyt töiden vuoksi Limassa. Hän pitää itseään onnekkaana, koska on voinut opiskella ja saada tukea verkostoltaan.

Warmichasta kuitenkin tuntuu, että vaikeinta on saavuttaa tunnustettu oikeus hyvään elämään. Hän ja muut transihmiset törmäävät marginalisoivaan ja loukkaavaan heteronormatiiviseen järjestelmään joka päivä.

– Olen näkyvä transihminen ja minua on loukattu monessa paikassa ja monella tavalla, ei pelkästään oikeuksiani, vaan myös identiteettiäni. Transnaisten on vaikea mennä pankkiin, käyttää terveyspalveluita, matkustaa bussilla tai kävellä kadulla. Tunnen ihmisten katseet, kehoni häiritsee heitä.

Hormonihoidot kuin venäläistä rulettia

Siirtyminen identiteetin mukaiseen elämään on vaikeaa. Vaikka suurin osa transnaisista on jo lapsena tuntenut olevansa tyttö, yhteisön torjunnan takia heillä ei ole ollut mahdollisuutta elää ja ilmaista itseään vapaasti.

– Perussa ei ole translapsuutta, monet meistä ovat korjanneet sukupuolensa aikuisena. Minä tein sen pandemian alussa, kertoo Victoria, 32.

– Kun meidät suljettiin kotiin, aloin miettiä, miten haluaisin elää, jos minulla olisi vain kuukausi elinaikaa. Elänkö kuten haluan, olenko tällainen, näinkö näen itseni? Se ajoi minut toimimaan, sillä elämä on lyhyt ja transelämä vielä lyhyempi. Halusin nauttia joka hetkestä ja olla se, joka oikeasti olen.

Identiteetin mukaan eläminen edellyttää fyysisiä muutoksia ja se vaatii hormonihoitoa. Transnaiset käyvät prosessin yleensä läpi ilman kallista lääkärin apua.

– Tunnustan tarjonneeni pandemian aikana seksuaalisia palveluita rahoittaakseni hormonini. Transnaisena oleminen on kallista, 200 solea (51 euroa) kuukaudessa, Victoria selittää.

– Valtio ei tarjoa hoitoja, ainoastaan testosteronin blokkaajia ja kondomeja, jotka kuuluvat hi-viruksen ja aidsin vastaiseen ohjelmaan [johon transnaisten on osallistuttava, vaikkei heillä olisi virustartuntaa]. Jos varoja ei ole hivin hoitoon, niin meille niitä on vielä vähemmän. Olemme aina jonon viimeisiä.

Transnaisten eliniänodotteen Feminás Perun toimistoon kokoontunut ryhmä arvelee olevan noin 35 vuotta.

– Jos ei kuole sairauksiin, sinut tapetaan, kuten kävi ystävällemme Rodrigolle, yksi ryhmäläisistä toteaa synkästi.

Victoria myöntää, että suusta suuhun -menetelmällä leviävä tieto sukupuolenkorjauksesta ei ole turvallista. Esimerkiksi estrogeeni, joka toimii yhdelle, voi olla toiselle vaarallinen.

– Meillä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa, tämä on venäläistä rulettia.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään