Pääministeri Mari Kiviniemen liikkeellepanema ajatus suomalaisen rauhanpolitiikan nostamisesta kansalliseksi hankkeeksi on saanut vastakaikua niin presidentti Tarja Haloselta kuin ulkoministeri Aleksander Stubbilta. Molemmat ovat tosin hieman toppuutelleet, ettei Suomen uutta roolia hankita julistuksilla vaan teoilla.
Suomen Rauhanpuolustajien mielestä teot, joilla muutetaan Suomen ulkopolitiikkaa uskottavammaksi tässä suhteessa pitää nostaa konkreettisesti esille, kun keskusteluja pääministerin aloitteesta jatketaan kaikkien puolueiden puheenjohtajien kesken.
Järjestön mielestä Suomen olisi hyvä nopeutetusti kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahat vähintäänkin YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin. Nykytahdilla tavoitetta ei saavuteta koskaan.
Uskottavuutta rauhanvälitystehtäviin eri konflikteissa toisi Rauhanpuolustajien mukaan myös sotilaallisen liittoutumattomuuden korostaminen ja vetäytyminen sotatoimista Afganistanissa. Vastaavasti Suomi voisi lisätä osallistumistaan YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin ja siviilikriisinhallintatehtäviin.
Suomi voisi järjestön mukaan myös lisätä tukeaan suomalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen toiminnalle. Tärkeänä se pitää myös maahanmuuttajaväestön osaamisen hyödyntämistä ja heidän integroimistaan toimintaan heti alusta pitäen.