Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) arvioi Suomen nykyisen sähkökriisin taustalla olevan sähkömarkkinoiden kilpailun vapauttaminen, sähköntuotannon ja siirtoverkkojen eriyttäminen sekä sähköpörssin perustaminen futuurimarkkinoineen.
Hän puhui asiasta keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta.
– Käsillä olevan huoltovarmuusselonteon mukaan toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Paradoksaalisesti markkinat myös synnyttävät merkittäviä huoltovarmuusriskejä, hän sanoi.
Sääntely vähentynyt
Yrttiaho totesi talouden globalisaation tarkoittaneen sääntelyn vähenemistä, kun markkinaesteitä on poistettu valtioiden sisällä ja niiden väliltä. Hän muistutti siitä, että sähkön hinta alkoi kohota jo 2000-luvun alussa ja erkaantua yhä kauemmas tuotantokustannuksista.
– Suomen sähköomavaraisuus on kohtuullisen hyvä, mutta pörssipeli kurittaa nyt kuluttajia, ehkä jopa huoltovarmuutta, Yrttiaho sanoi.
Yrttiahon mukaan markkinoihin on uskottu myös silloin, kun keskeistä infrastruktuuria hallinneita valtionyhtiöitä on myyty tai kuntien palveluita yksityistetty. Hän huomautti, että julkisen vallan välineet vastata huoltovarmuudesta ovat samalla vähentyneet.
– Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti on heikentänyt sähköhuoltovarmuutta. Sama vaikutus oli Uniper-sijoitusseikkailulla, Yrttiaho totesi.
– Yleisradion jakelutekniikka myytiin 2000-luvun alussa yksityisille. Nyt Digita on amerikkalaisen sijoitusyhtiön omistuksessa. Kemiran lannoitetuotannon myynti on heikentänyt kotimaista ruokaturvaa. Huoltovarmuutta eivät ole parantaneet myöskään Nesteen valtio-omistuksen myynnit, saati luopuminen Naantalin jalostamosta.
Laivanrakennus vaikeuksissa
Yrttiahon mukaan valtion on syytä varautua aktiivisempaan rooliin omistamissaan yhtiöissä, mutta myös muussa teollisuudessa. Hän mainitsi esimerkkinä laivanrakennusteollisuuden, joka on vaikeuksissa koronapandemiaa seuranneen risteilytoimialan hiljenemisen sekä materiaali- ja komponenttipulan vuoksi.
– Turun seudulla alihankintaverkoston omistuksia on siirtymässä myös ulkomaisiin käsiin. Turun, Rauman ja Helsingin telakoiden ympärille vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista – tuhansia työpaikkoja – ei ole varaa menettää, hän sanoi.
– Merikuljetuksista ja ulkomaisista hyödykkeistä riippuvaiselle maalle laivanrakennusosaaminen on huoltovarmuuskysymys.
uutiskirje 