Suomen Akatemian kolmivuotinen tutkimushanke Valta Suomessa vedettiin yhteen viime viikon lopulla.
Tulokset eivät yllättäneet. Julkinen valta on alkanut toimia yhä enemmän markkinoiden kaltaisesti, uudistusten tahti pyörryttää ja aiheuttaa voimattomuutta tavallisissa ihmisissä, tehokkuus ja kilpailukyky ovat ohittaneet hyvinvointivaltion strategian, ja tuloerojen revähtäessä taloudellinen valta on keskittynyt harvojen käsiin (KU 13.9.).
Samanlaisia tutkimustuloksia on julkistettu pitkin 2000-lukua. Usein vieläpä samojen tutkijoiden toimesta.
Vallan uusjaosta ja siitä pitkälti aiheutuneesta köyhyyden synnystä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana julkaistu tutkimustietoa pelkästään tässä maassa jo jokunen metri. Jos asiat korjaantuisivat tietoa lisäämällä, olisi Suomi ei vain maailman, vaan koko maailmankaikkeuden paras.
Tieto voi lisätä tuskaa, mutta toimintaa se ei lisää. Valta- ja köyhyystutkimukset eivät vaikuta harjoitettuun politiikkaan. Tässä mielessä ajat ovat muuttuneet pahamaineisesta 1970-luvusta dramaattisesti. Tutkijat ja tieto ovat yhtäällä, poliittiset päätökset toisaalla. Mutta politiikasta onkin tullut kulutustuote, jota markkinoidaan siinä kuin makkaraa.
Puolueet asettavat kampanjoissaan äänestäjien valittavaksi kilpailevia mielikuvia, eivät kilpailevia väitteitä yhteiskunnasta, sanoi filosofian tutkija Tommi Uschanov maanantaina Kauppalehdessä.
Siinä markkinastrategiassa tutkimustieto yhteiskunnallisista oloista ei luonnollisestikaan ole kovin korkeassa kurssissa. Köyhät ja vallattomat eivät ole in, vaan niin last season.
uutiskirje 
