Hallitus vastaa tänään keskiviikkona opposition välikysymykseen, joka koskee hallituksen vaikuttamistyötä EU:n ennallistamisasetuksen valmistelussa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Merja Kyllönen arvioi, että oppositio on myöhässä välikysymyksensä kanssa.
– Vaalien läheisyys alkaa näkyä kaikessa, Kyllönen sanoo. Hän viittaa huhtikuun alussa pidettäviin eduskuntavaaleihin.
”Asetus tulee varmasti Euroopan parlamentissa etenemään.”
Vuosina 2014–2019 europarlamentissa istunut Kyllönen muistuttaa, että ennallistamisvelvoite on ollut esillä jo vuosia.
– EU:n biodiversiteettistrategian yhteydessä päätettiin, että jos vapaaehtoiset toimet eivät pysäytä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, niin sitten säädetään velvoittavista toimista. Eli jos tämän kokonaisuuden olisi halunnut torpata, niin siinä työssä olisi pitänyt olla aktiivinen ja hereillä yli kuusi vuotta sitten.
Hallitus löysi sovun
Oppositio arvostelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta siitä, että se olisi laiminlyönyt velvollisuutensa ajaa Suomen etua asetuksen valmistelun aikana EU:ssa. Välikysymyksessä ovat mukana kaikki oppositiopuolueet eli kokoomus, perussuomalaiset, Liike Nyt ja kristillisdemokraatit.
Välikysymys oli osua kipeään paikkaan, sillä ennallistamiskysymys ehti repiä myös hallitusta, jonka rivit ovat hajonneet valiokunnissa. Lopullisesti Suomen kannan päättää suuri valiokunta marraskuun aikana. Tiistain tietojen mukaan hallitus on kuitenkin onnistunut sopimaan yhteisestä kannasta. Erityisesti keskustaa on syytetty pelin politiikasta ennallistamisen suhteen.
– Helpot irtopisteet asiassa ovat otettavissa, mutta aidosti asiasta on ollut hallituksen sisällä vaikea löytää yhteistä linjaa, Kyllönen sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että EU:ssa asian eteneminen ei vaadi yksimielisyyttä. Lisäksi EU:n jäsenvaltioissa on kokonaisuudella on ollut laaja tuki ennallistamisasetukselle.
– Vaikka Suomi tässä vaiheessa vastustaisi asetusta, asian käsittely etenee siitä huolimatta, Kyllönen sanoo.
– Asian käsittely alkaa olla siinä pisteessä, että muutostyö on mahdollista Euroopan parlamentissa tehtävän kannanmuodostuksen yhteydessä. Sisäpoliittisen väännön sijaan voimavarat kannattaakin laittaa edunvalvontaan parlamentin suuntaan, jotta Suomelle ongelmalliset sisällöt saataisiin siellä korjatuiksi.
Vino eripura
Kyllönen arvioi, että hallituksen sisäinen eripura on kohdistunut hieman vinoon, kun puhutaan metsistä.
– Pääosa ennallistamista koskee vesistöjä. Taloudellinen paine on suurin juuri vesistöjen tilan korjaamisessa, hän painottaa.
– Mutta Suomessa on tietysti poimittu poliittiseen vaikuttamiseen metsät ja viljelykäytössä oleva maa. Yhtään niitä vähättelemättä olisi hyvä tunnistaa, että Suomessa vesien tila ei ole kehuttava monellakaan alueella ja tarve ennallistamistoimille on konkreettinen. Ja siksi valitettavasti myös hintalappu tälle työlle on korkea.
Hänestä nyt on synnytetty mielikuva, jonka mukaan yksityiset maan- ja metsien omistajat menettäisivät määräysvallan omaan omaisuuteensa.
– Lähtökohta on kuitenkin se, että ensisijaiset kohteet ovat valtion omistamilla alueilla ja yksityiset voivat osallistua vapaaehtoisesti tai taloudellisten kannusteiden tukemana, Kyllönen sanoo.
Asioita sotkettu
Kyllönen arvioi, että nyt käydyssä keskustelussa ennallistamisasetukseen on sotkettu monta erillistä kysymystä, jotka pitäisi ratkaista ominaan, eikä osana luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta käytyä keskustelua hän kuitenkin pitää tarpeellista.
– Mutta siinäkin tullaan siihen kysymykseen, että onko aiemmin raivattu peltoala kokonaisuudessaan aktiiviviljelyn käytössä, ja jos ei ole, pitäisikö vihdoin tehdä toimet, joilla aktiiviviljelyn edellytykset kokonaisuutena varmistetaan, hän pohtii.
– Tähän asiaan liittyy myös tuottajan saama osuus tuottamiensa tuotteiden myyntihinnasta. Tuottaja ei voi ikinä elää omalla työllään, jos kaupan keskusliikkeillä ei ole velvoitetta huolehtia siitä, että myös alkutuottaja voi saada voitoista siivun, jolla hän voi elää. Ja kauppa pärjäisi ihan hyvin tämänkin muutoksen jälkeen.
Pohjoiset olosuhteet muuttuvat
Kyllönen arvioi ennallistamisen olevan tärkeä juuri Suomelle siksi, että pohjoiset olosuhteet tulevat seuraavien vuosikymmenten aikana haastetuiksi monella tavalla ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa ja elinympäristöjä.
– Luonnon monimuotoisuus ja lajien monipuolinen kirjo varmistavat selviytymistä muutoksista ääriolosuhteiden lisääntyessä. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien määrä kasvaa maassamme koko ajan, joten ennallistamiselle on konkreettisia perusteita monelta osin, hän muistuttaa.
– Vesistöjen tilan suhteen Suomessa on paljon korjattavaa, ja mikäli toimia ei tehdä, olemme rehevöitymisen kautta riskissä pilata kokonaan suuren määrän sisävesiä ja merialueita.
Hänestä juuri nyt on hyödytöntä riidellä Suomessa. Sen sijaan kannattaisi miettiä, mitä toimia olisi tehtävissä.
– Suomen kannan rakentamisessa kannattaakin riitelyn sijaan tunnustaa tosiasiat ennallistamistoimien tarpeellisuudesta. Kannattaa sanoa kyllä ennallistamiselle ja monimuotoisuuskadon pysäyttämiselle, hän sanoo.
– Ja kun asetus tulee varmasti Euroopan parlamentissa etenemään, niin tehdään yhdessä edunvalvonnallisesti kaikkemme, jotta Suomen osalta muutettavaksi tarvittavia kohtia kyetään muuttamaan.
Niitä ovat esimerkiksi se, että kustannusvaikutuksia pitää saada jäsenmaiden kesken oikeudenmukaisemmiksi, on lisättävä jäsenvaltioiden liikkumavaraa ja parannettava edellytyksiä kustannustehokkaille ennallistamistoimille.
– EU-päätöksenteossa ratkaisukeskeiset toimijat vaikuttavat, eivät ne, jotka huutavat jälkikäteen pelkkää EI:tä, jos eivät ymmärtäneet jo vuosia sitten linjattujen asioiden vaikutuksia tuleviin ratkaisuihin, Kyllönen sanoo.