Työmarkkinakeskusjärjestöt eli EK, SAK, Akava ja STTK arvioivat, että aktiivisia panostuksia työ- ja osaamisperusteiseen maahanmuuttoon on jatkettava seuraavalla hallituskaudella.
– Maahanmuuttopolitiikan on oltava tavoitteellista ja reilua. Suomen on sitouduttava vastuulliseen kansainväliseen rekrytointiin sekä aktiiviseen työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden torjuntaan, järjestöt toteavat yhteisessä tiedotteessaan perjantaina.
Väestö supistuu
”Kehittämisessä ollaan oikealla tiellä”.
Järjestöt muistuttavat siitä, että väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön supistuminen heikentävät Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä.
– Monet toimialat kärsivät jo nyt osaajapulasta, ne sanovat.
Järjestöt näkevät, että lisääntyvä työ- ja osaamisperusteinen nettomaahanmuutto on keino vahvistaa julkista taloutta ja talouden kasvunäkymiä pitkällä aikavälillä.
– Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan myös koulutustason nostoa ja joustavia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen työuran aikana, ne huomauttavat.
Toimia jatkettava
EK:n puheenjohtajan Jyri Häkämiehen, SAK:n Jarkko Elorannan, Akavan Pekka Piispasen ja STTK:n Antti Palolan allekirjoittamassa kannanotossa todetaan, että kuluvalla hallituskaudella on tehty oikeita toimia esimerkiksi lupamenettelyn nopeuttamiseksi ja ennakoitavuuden parantamiseksi monien ryhmien osalta.
– Tämä työ vaatii jatkoa ja laajentamista, jotta lupamenettely on yhdenvertainen, eikä maahantulijoista muodostu kahden kerroksen väkeä. Myös harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan on panostettu kuluvalla hallituskaudella. Kehittämisessä ollaan oikealla tiellä, mutta johdonmukaisia toimia tarvitaan lisää, järjestöt arvioivat.
Ammattipätevyydet arvossaan
Järjestöjen mielestä työvoimapulasta kärsivien alojen ja kasvualojen on oltava kansainvälisen rekrytoinnin ytimessä. Ammatinharjoittamisluvan edellyttämien tehtävien osalta ne arvioivat, että osaajien ammattipätevyydestä ei voida kuitenkaan tinkiä, ja edellyttävät jatkossa panostuksia esimerkiksi maahan muuttaneiden kielikoulutukseen sekä selkeisiin osaamisen tunnistamisen ja tutkintojen tunnustamisen palveluihin.
– Työllisyysasteen kestävä nostaminen edellyttää, että työntekijät ja opiskelijat kiinnittyvät aidosti osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja työyhteisöjä, järjestöt toteavat.
– Myös perheenjäsenten asettautumista ja puolison työllistymistä on tuettava.