Ennakoitua parempi työllisyystilanne pienentää tämän vuoden työttömyysturvamenoja 280 miljoonaa euroa, ilmenee eduskunnan käsittelyssä tiistaina olleesta lisäbudjetista. Myös yleisen asumistuen menot pienenevät 60 miljoonalla.
Työllisyysaste nousi kesällä 73,6 prosenttiin, joka oli korkein yli 13 vuoteen.
Tuloarviota lisäbudjetissa korotetaan 322 miljoonalla eurolla. Verotuloarvio on noussut aiemmasta yli miljardilla eurolla, mikä selittyy kokonaan kasvaneella ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviolla.
Lisäbudjettiin sisältyy myös joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä.
Velan korkomenot nousevat tänä vuonna 780 miljoonaan euroon.
– Velalla on taas hintansa, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi lisäbudjettia esitellessään.
Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti kuitenkin vähentää lisävelan tarvetta tänä vuonna 250 miljoonalla eurolla.
Oppositio syytti taas hallitusta velkaantumisesta, ja toisaalta myös siitä, ettei lisäbudjetissa ole kriisirahaa maataloudelle.
Pia Lohikoski (vas.) vastasi velkasyytöksiin, että Suomi on selvinnyt vaalikauden monista kriiseistä melko hyvin, ja julkinen velkasuhde on neljänneksen pienempi kuin euromailla keskimäärin. Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pieneni viime vuonna ja tekee niin myös tänä vuonna, koska talouskasvu ja työllisyyden paraneminen ovat lisänneet verotuloja ja alentavat työttömyysmenoja.
Lohikoski ennakoi kuitenkin talouskasvun hiipumisen ja inflaation kääntävän alijäämän uudelleen kasvuun.
– Pidemmällä aikavälillä edessä on ongelmia, kun kokonaisveroasteen on ennustettu laskevan. Se tulisi säilyttää ennallaan julkisen talouden tasapainon kannalta kestävällä tasolla. Nyt kun oppositio peräänkuuluttaa täällä leikkauksia, niin olisi rehellistä kertoa, mistä te olette leikkaamassa.
Oppositio kannattanut velkapäätöksiä
Saarikko vastasi opposition kritiikkiin, että koko eduskunta on kannattanut merkittäviä velkapäätöksiä.
– Kaikkia niitä, jotka ovat kyllä rikkoneet näkemyksemme esimerkiksi aiemmista sitoumuksista menokehyksiin, kuten puolustusvoimien tai maatalouden ratkaisut jo keväällä. Oppositio huutaa toisella puolella, että ette kai te aio näin paljon antaa rahaa maataloudelle ja toinen huutaa, että miksi te ette tuo heti tukea maataloudelle.
Toisessa puheenvuorossaan Saarikko sanoi, että olisi aika kuulla, mitä kokoomus ei olisi hyväksynyt niin kutsuttuina poikkeuksellisina menoina yli menokehysten.
– Mitä ne asiat ovat, joita kokoomus ei voi hyväksyä ja minkälaista mittakaavaa ne näyttelevät poikkeuslausekkeessa?
Saarikon mukaan tästä pitää saada selvyys. Hän kuvitteli eduskunnan olevan todella olevan yksituumainen puolustuksen, rajan, pakolaisten ja kevään historiallisen maatalouspaketin lisämenoista.
– Jos te tästä irtaannutte, niin odotan mielenkiinnolla teidän vaihtoehtobudjettianne, joka tulee pitämään sisällään pelkästään ensi vuodelle miljardien – ei vain miljardin, vaan miljardien – leikkaukset täydennettynä teidän esityksillänne veronkevennyksistä, valtiovarainministeri haastoi kokoomusta.
Uutista on muokattu 16.11. kello 9.10. Lohikosken mukaan veroasteen on ennustettu laskevan, ei kasvavan.