Viikon kysymys
Tänä vuonna vietetään suomalaisen rikoskirjallisuuden juhlavuotta. Sata vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen rikostarina, Rikhard Hornanlinnan Kellon salaisuus.
Mistä tunnistaa hyvän dekkarin, Suomen dekkariseura ry:n puheenjohtaja Kirsi Luukkanen?
– Hyvästä kielestä ja mielenkiintoisesta tekstistä. Koukuttava tarina on tärkeä, dekkari kaipaa vetävää juonta. Mielenkiintoisinkaan henkilöhahmo ei pelasta dekkaria, jos se ei ole jännittävä tai kerronta ei ole tiivistä. Yhteiskuntakriittisyys ja psykologisuus ovat vain lisämausteita.
– Rikoskirjallisuuden suosio perustuu siihen, että hyvä tarina on helppo lukea. Dekkarit ovat myös kaikista ajankohtaisimpia romaaneja. Niissä uskalletaan kritisoida yhteiskuntaa ja käsitellä kulloinkin esillä olevia asioita.
Miten suomalainen rikoskirjallisuus on muuttunut aikojen saatossa?
– Se on monipuolistunut. On tullut erilaisia lajityyppejä kuten trillerit. Dekkarit ottavat nyt voimakkaammin kantaa. Toisaalta on niitäkin, joissa rikoksen tutkiminen on edelleen tärkeintä.
– Yhteiskuntakuvaukset tulivat rikoskirjallisuuteen voimakkaasti 1970-luvulla. Silloin aloittivat uransa monet tämän päivän rikoskirjailijat. 1970-luku oli dekkariaallon aikaa.
Mitä on tapahtunut henkilöhahmojen kuvaukselle?
– Kuvaus on syventynyt. Komisario Palmu on yhden piirteen mies, mutta esimerkiksi Harjunpää on jo hyvin monisyinen henkilöhahmo. Henkilökuvaukseen on tullut mukaan perinteisiä kaunokirjallisuuden tapoja.
– Henkilöitä myös seurataan laajemmin. Aiemmin poliisi ja sankari ovat olleet samanlaisia romaanista toiseen.
Onko suomalaisen kirjallisuuden peruspoliisi edelleen eronnut alkoholiongelmainen mies?
– Keski-ikäinen mies on yhä tyypillinen henkilö, mutta alkoholi on jäänyt vähän vähemmälle. Nyt kuvataan miehiä, jotka ovat myös perheenisiä. On alkoholismiakin, koska rankka työ vaatii tietenkin rankat huvit.
– Rikoskirjallisuuteen on tullut naiskirjailijoita ja naishahmoja, mutta lajityyppi on edelleen miehinen sekä kirjoittajissa että sankareissa.
Miten suomalaiset dekkarit eroavat ulkomaisista?
– Suomalaissa dekkareissa kuvaus on realistista. Se on valtti varsinkin ulkomailla. Realismi on monesti meidän silmissämme arkista, mutta jollekin toiselle eksoottista.
– Suomessa suurin osa dekkareista on poliisiromaaneja, joissa tutkitaan usein hyvin tavanomaisia rikoksia. Käännöskirjallisuudessa tarinat ovat lennokkaampia. Toki meilläkin on ilmestynyt vauhdikkaita trillereitä, esimerkiksi Remekseltä. Suomalaissa dekkareissa voisi olla lennokkuuden lisäksi enemmän psykologista jännitystä.
uutiskirje 