KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Aseapu voi auttaa Venäjän kukistamisessa mutta Ukrainan jälleenrakentamiseen tarvitaan paljon muuta

Vaurioitunutta asuinrakennusta raivattiin korjaustöitä varten tammikuun puolivälissä. Artikkelin kuvat ovat Harkovasta.

Vaurioitunutta asuinrakennusta raivattiin korjaustöitä varten tammikuun puolivälissä. Artikkelin kuvat ovat Harkovasta. Kuva: Lehtikuva/Sergey Bobok

Suomella ja Euroopalla voi olla merkittävä rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa ja eurooppalaisessa integraatiossa.

Johannes Jauhiainen
27.2.2023 7.00

Vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jossa se sotii edelleen. Hyökkäys muutti Suomen turvallisuusajattelun kertaheitolla. Muuten kansainvälisillä kentillä varovaisesti toimiva Suomi päätti liittyä Natoon ja alkoi aseistaa Ukrainaa.

Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomi oli antanut aseapua Ukrainalle noin 200 miljoonan euron verran. Apua on luvassa lisää muun muassa Leopard-panssariajoneuvojen muodossa.

Aseavulla on merkitystä, sillä sota saattaa päättyä vain jommankumman osapuolen voittoon sen sijaan, että neuvoteltaisiin rauhasta.

Sodan päättymisen jälkeen Ukraina voi tavoitella kansainvälisiä turvatakuita ja eurooppalaista integraatiota. Ukraina onkin jo ilmoittanut tavoittelevansa EU-jäsenyyttä, ja unioni on myöntänyt sille ehdokasaseman. Venäjän hyökkäyksen jälkeen valtaosa ukrainalaisista on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä, ja joissakin mielipidemittauksissa jopa 90 prosenttia vastanneista tuki Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin.

Ukraina ei olisi ensimmäinen maa, joka integroituu Eurooppaan ja pyrkii samalla kehittymään demokratiaksi. Näin ovat tehneet Baltian maat ja muun muassa Puola, Unkari, Slovakia, Slovenia ja Bulgaria.

Jotkin näistä tekivät nopean siirtymän. Toisilla se kesti pidempään.

Virasto rahoituksen koordinointiin

Mitä Ukrainan tulisi sitten huomioida EU-integraation ja demokratiakehityksen suhteen? Tähän on pyrkinyt vastaamaan The Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) viime joulukuussa julkaistu Rebuilding Ukraine: Principles and policies -raportti, jonka kirjoittajakaarti koostuu noin 40 asiantuntijasta ja tutkijasta Ukrainasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Muiden siirtymän tehneisiin eurooppalaisten maiden kokemuksiin peilaten raportin kirjoittajat suosittelevat Ukrainalle ripeää siirtymää ja jälleenrakentamista, jotta se voisi välttää korkean inflaation ja epävakauden sekä vahvistaisi ukrainalaisten luottamusta omaan maahansa.

Jälleenrakennuksen tukemiseksi EU:n tulisi perustaa Marshall-apua muistuttava virasto. Se vastaisi kansainvälisen rahoituksen koordinoinnista ja Ukrainan liittymisestä Euroopan unioniin.

Viraston tehtävänä olisi myös valvoa sitä, ettei jälleenrakentamiseen tarkoitettuja varoja valu hukkaan korruption takia.

Raportin mukaan virasto voisi hyödyntää sellaisia asiantuntijoita, varsinkin Suomesta, Ruotsista, Baltiasta ja Keski-Euroopasta, jotka ymmärtävät itsenäistymisen tai sodan jälkeisiä demokraattisia siirtymiä ja Venäjän uhkaa.

Ukraina kuljettajan paikalle

Vaikka Euroopan on mahdollista tukea Ukrainaa jälleenrakennuksessa, CEPRin raportin kirjoittajat korostavat, että jälleenrakennuksen on tapahduttava Ukrainan ehdoilla ja johdolla.

Samoja ajatuksia esitetään Refugees International-järjestön viime syyskuussa julkaisemassa Localizing the International Humanitarian Response in Ukraine -raportissa. Siinä painotetaan, ettei rahoitusta pitäisi kanavoida liikaa kansainvälisten tai YK:n järjestöjen kautta, sillä se saattaisi sivuuttaa ukrainalaisia toimijoita ja asettaa heidät alihankkijoiden rooliin.

Jälleenrakennuksen on tapahduttava Ukrainan ehdoilla ja johdolla.

Ukraina taas osoitti jo sodan alussa kykenevänsä organisoimaan mittavia humanitaarisia toimia myös vapaaehtoisten avulla. Sodan aikana maan kantokyky on kuitenkin heikentynyt ja vapaaehtoisten ponnistuksiin ei voi enää luottaa samassa mittakaavassa kuin ennen.

Tukea integroitumiseen

Integroituminen Euroopan unioniin on pitkä prosessi. Yksi haaste on tähän mennessä ollut, ettei prosessia ole porrastettu, vaan valtio saa joko täysjäsenyyden tai ei mitään.

Tämä saattaa lannistaa jäsenyyttä hakevia maita. Siksi on ehdotettu, että jäsenyysprosessia porrastettaisiin niin, että EU tarjoaisi joitain jäsenyyden etuja sitä mukaa, kun maa täyttää täysjäsenyyteen vaadittavia kriteereitä. Nämä kriteerit liittyvät esimerkiksi oikeusvaltioon tai demokratian tilaan, mistä EU ei ole valmis joustamaan.

– Ukrainassa ja Euroopassa on kuitenkin aitoa halua edistää Ukrainan EU-jäsenyyttä. Ehkä EU halusi siksi antaa jo tässä vaiheessa Ukrainalle ehdokasstatuksen, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala.

– Kokemukset Balkanilla osoittavat kuitenkin, että konfliktin jälkeen voi olla vaikeampaa edistää EU-jäsenyyttä. Ajateltiin, että demokratia ja jäsenyys tapahtuvat kuin itsestään. Näin ei ole, vaan prosessi vaatii rahallista ja teknistä tukea. Balkanilla koettiin, että heidät jätettiin tämän suhteen yksin ja oman onnensa nojaan, Hakala jatkaa.

Suomella on Hakalan mukaan paljon tarjottavaa Ukrainalle ja kiinnostusta olla näkyvä toimija esimerkiksi jälleenrakennuksessa.

– Suomi voisi tukea Ukrainaa ekologisessa rakentamisessa, mikä voi näkyä suomalaisten yritysten yrityksissä solmia erilaisia diilejä sekä nyt että sodan päätyttyä, Hakala pohtii.

Vahvat instituutiot ja koulutus

Jos eurooppalainen integraatio on haastavaa, niin samaa voi sanoa myös demokratiakehityksestä. Puolasta ja Unkarista kehkeytyi aikanaan demokratioita, mutta viime vuosien aikana molemmista maista on tullut entistä itsevaltaisempia.

Näiden kokemusten perusteella CEPRin raportin kirjoittajat suosittelevat Ukrainaa rakentamaan niin vahvat demokraattiset instituutiot, ettei edes orbanilainen populisti voisi horjuttaa niitä.

Sodan aikana Ukrainan armeija käyttää keskeistä valtaa, ja siksi olisi tärkeää, että sodan loputtua ja jälleenrakennuksen käynnistyttyä maassa siirryttäisiin asteittain sotilasvallasta siviilihallintoon. Tämä olisi tärkeää varsinkin, jos Ukraina aikoo asettaa syytteeseen Venäjän hyökkäystä tukeneita henkilöitä.

Sota tuhoaa.

Sota tuhoaa. Kuva: Lehtikuva/Sergey Bobok

Oikeusvaltiokehityksen lisäksi koulutus ja toimivat työmarkkinat ovat tärkeässä asemassa Ukrainan sodanjälkeisessä valtiorakennuksessa ja demokraattisessa siirtymässä.

CEPRin raportin mukaan oppilaitoksilla tulee olemaan tärkeä rooli sodan aiheuttamien traumojen ja kokemusten käsittelemisessä. Lisäksi raportin kirjoittajat suosittelevat varmistamaan sen, että opetus on yhtä laadukasta kaikkialla maassa.

Suomi voi olla kokoaan suurempi

Vuosi Venäjän hyökkäyksen jälkeen ajatus sodan loppumisesta tuntuu vielä kaukaiselta. Siksi on ymmärrettävää, että julkisessa keskustelussa puhutaan siitä, mitä aseita Ukraina tarvitsee, missä rintamalinjat kulkevat juuri nyt ja miten Suomi voi auttaa Ukrainaa sodan voittamisessa.

Sodan loputtua alkaa kuitenkin toinen aika ja silloin Suomi ja Eurooppa voivat tukea Ukrainaa sen omien tavoitteiden saavuttamisessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pitkällä aikajänteellä tuki Ukrainan jälleenrakentamiselle ja eurooppalaiselle integraatiolle on käänteentekevää. Ehkä jopa tärkeämpää kuin se, antaako Suomi kymmenen vai kaksikymmentä taistelupanssarivaunua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sinisa Karan (vas.) voitti presidentinvaalit. Häntä onnitteli Milorad Dodik (toinen oikealta).

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

Ali Hamadi ruokkii laguunissa uivaa merikilpikonnaa Sansibarin Matemwessa.

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

Agnes Moyo on zimbabwelainen pienviljelijä, joka harjoittaa intwasaa, säilyttävää maanviljelyä.

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

Suuri osa Pakistanin lääkkeistä ja niiden raaka-aineista tulee Intiasta.

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

Uusimmat

Patrizio Lainà.

Työttömien määrä jatkoi kasvuaan – ”Työttömyysaste ollut viimeksi näin korkea 1990-luvun laman seurauksena”

Sinisa Karan (vas.) voitti presidentinvaalit. Häntä onnitteli Milorad Dodik (toinen oikealta).

Bosnia-Hertsegovina on yhä etnisten jakolinjojen panttivanki – ja poliittisesti hauraampi kuin vielä kertaakaan 30 vuoteen

Pia Lohikoski.

Vuokrataso laskee muttei kaikilta: Asukas on kiinni vanhoissa vuokrasopimuksissa

”Vahvaa poliittista ohjausta” – Ministeri Tavio puhui potaskaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

 
02

Entä jos Trump onkin vain hullu?

 
03

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

 
04

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

 
05

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomen suhde Trumpin Yhdysvaltoihin: ”Kiusallista mielistelyä”

26.01.2026

Pitävätkö porvaripuolueet työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja? Resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen

26.01.2026

Talouskuri, velkajarru ja sen vaikutukset naisiin

26.01.2026

On vaikea ymmärtää, miksi Jeneva Rosen höttöinen dekkari Täydellinen avioliitto on bestseller

25.01.2026

Mikromuovi uhkaa tuhota miljoonia vuosia vanhan merikilpikonnalajin

24.01.2026

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

23.01.2026

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

23.01.2026

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

23.01.2026

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

22.01.2026

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

22.01.2026

Työttömien toimeentulo romahtaa: Toimeentulotukikin voi puolittua

22.01.2026

Entä jos Trump onkin vain hullu?

22.01.2026

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

21.01.2026

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

20.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset