KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Kiinan uiguurit elävät avovankilassa”

Uiguurien mielenosoitus Turkin Ankarassa lokakuussa. Keskimmäisessä kyltissä ylhäällä näkyy Rebiya Kadeerin kuva.

Uiguurien mielenosoitus Turkin Ankarassa lokakuussa. Keskimmäisessä kyltissä ylhäällä näkyy Rebiya Kadeerin kuva. Kuva: Lehtikuva/ ADEM ALTAN

Kansansa oikeuksien ajaja päätyi vankisellin kautta maanpakoon.

IPS–Ida Karlsson
31.10.2010 10.01
ILMOITUS
ILMOITUS

”Vaaralliset” uiguurit

Turkin sukuista kieltä puhuvia uiguureja on maailmassa kymmenisen miljoonaa. Noin kahdeksan miljoonaa asuu Kiinassa ja loput Keski-Aasiassa. Useimpien uskonto on sunnalainen islam.

Uiguurien autonomiseksi alueeksi nimitetty Xinjiang sijaitsee läntisimmässä Kiinassa ja kattaa noin kuudenneksen maan pinta-alasta.

Alueen öljy- ja kaasuteollisuuden palvelukseen on tullut paljon Kiinan valtaväestöön kuuluvia han-kiinalaisia, joiden osuuden arvioidaan nousseen 40 prosenttiin Xinjiangissa.

Uiguurit kokevat asemansa sorretuksi Xinjiangissa, mutta Kiinan johto on tukahduttanut heidän protestinsa kovin ottein. Uiguureja on syytetty myös terrori-iskuista. Yhdysvallat sulki 13 uiguuria vuosikausiksi Guantánamoon, vaikka miehet oli todettu syyttömiksi. (Lähde: Wikipedia)

Uiguurinainen Rebiya Kadeer on ollut tärkeä vaikuttaja Kiinan yhteiskunnassa ja talouselämässä. Kuuden vankilavuoden jälkeen hän päätyi ajamaan kansansa asiaa ulkomailla.

Kadeer istui vankilassa syytettynä valtion turvallisuuden vaarantamisesta. Hän muutti Yhdysvaltoihin vapauduttuaan keväällä 2005. Aiemmin hän oli toiminut edustajana Kiinan kansankongressissa.

Myös liike-elämässä merkittävän uran tehnyt Kadeer on kerran listattu Kiinan seitsemänneksi rikkaimmaksi, ja hän omistaa yhä suuren kauppayhtiön kotiseudullaan Xinjiangin maakunnassa.

Kadeer perusti Kiinassa Tuhannen äidin liikkeen, joka kannustaa uiguurinaisia yrittäjiksi.

Nykyisin hän johtaa Washingtonissa päämajaansa pitävää Maailman uiguurikongressia.

Pakkoabortteja ja
pakkosiirtoja

– Kiinan uiguurit elävät avovankilassa ja kokevat uskomattomia kärsimyksiä, Kadeer sanoo.

Perhesuunnittelun varjolla uiguurinaiset pakotetaan abortteihin, joita tekevät usein puoskarit. Moni potilas kuolee, hän jatkaa.

Lisäksi satojatuhansia nuoria uiguurinaisia siirretään pakolla itäisen Kiinan tehtaisiin halpatyövoimaksi.

– Naisille luvataan hyviä ansioita, mutta heidät lukitaankin tehdasalueelle, jossa työpäivä voi venyä 14-tuntiseksi ja palkkaa maksetaan vähän tai ei lainkaan.

Naisilta voidaan kieltää yhteydenpito perheeseensä, eikä heillä ole oikeutta palata kotiin. Paosta kotiseudulle seuraa ankara rangaistus.

Identiteetti ja
itsetunto

Xinjiangissa kesällä 2009 puhjenneet protestit johtuivat Kadeerin mukaan paljolti juuri naisten pakkovärväyksestä muualle. Levottomuuksien tukahduttaminen vaati Kiinan mukaan 200 ihmisen hengen.

Nuoria uiguurinaisia pakotetaan myös prostituutioon, ja jopa lapsia päätyy vankilaan, Kadeer kertoo.

Hän rohkaisee kaikesta huolimatta uiguurinaisia pitämään kiinni identiteetistään ja rakentamaan rauhaa.

– Itseensä luottavien naisten lapsillekin kehittyy hyvä itsetunto.”

Kadeer muistuttaa uiguurien sanonnasta: ”äidit keinuttavat kehtoa oikealla kädellään ja maailmaa vasemmalla”.

Kadeerin perustama Tuhannen äidin liike auttoi uiguurinaisia oman yritystoiminnan käynnistämisessä. Lisäksi koulutettiin orpoja ja kodittomia lapsia.

Kiinan hallitus kuitenkin lopetti aiemmin hyväksymänsä hankkeet. Kadeer arvelee viranomaisten säikähtäneen mukaan ilmoittautuneiden naisten runsaslukuisuutta.

Hänen mukaansa samantapainen toiminta jatkuu toisella nimellä.

YK ummistaa
silmänsä

YK:ssa hyväksyttiin kymmenen vuotta sitten päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus, mutta Kadeerin mukaan siitä ei tiedetä mitään Kiinan uiguurialueella.

– YK ei ole lähettänyt ketään tutkimaan alueen tilannetta saadakseen selville totuuden Kiinan propagandan sijasta. Kansainvälisen yhteisön ei pitäisi tulkita uiguurikysymystä Kiinan sisäiseksi asiaksi, vaan ihmisoikeuskysymykseksi, Kadeer vaatii.

”Vaaralliset” uiguurit

Turkin sukuista kieltä puhuvia uiguureja on maailmassa kymmenisen miljoonaa. Noin kahdeksan miljoonaa asuu Kiinassa ja loput Keski-Aasiassa. Useimpien uskonto on sunnalainen islam.

Uiguurien autonomiseksi alueeksi nimitetty Xinjiang sijaitsee läntisimmässä Kiinassa ja kattaa noin kuudenneksen maan pinta-alasta.

Alueen öljy- ja kaasuteollisuuden palvelukseen on tullut paljon Kiinan valtaväestöön kuuluvia han-kiinalaisia, joiden osuuden arvioidaan nousseen 40 prosenttiin Xinjiangissa.

Uiguurit kokevat asemansa sorretuksi Xinjiangissa, mutta Kiinan johto on tukahduttanut heidän protestinsa kovin ottein. Uiguureja on syytetty myös terrori-iskuista. Yhdysvallat sulki 13 uiguuria vuosikausiksi Guantánamoon, vaikka miehet oli todettu syyttömiksi. (Lähde: Wikipedia)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

Uusimmat

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

Kahvinviljelijä Arely Alarcón, hänen tyttärensä ja sisaruksensa lapsi pitävät tauon poiminnasta ostaakseen ananasta ja muita hedelmiä naiselta, joka saapuu moottoripyörällä kahvitilan lähelle.

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
02

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 
05

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset