KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mikä ihmeen jengi – onko perussuomalaiset äärioikeistolainen puolue?

Kuva: All Over Press/Ismo Pekkarinen

Koonnut Jussi Virkkunen
7.7.2023 6.00

Kolme huomiota

1. Perussuomalaiset on aina ollut hyvin johtajakeskeinen puolue.

2. Timo Soinin pitkän kauden jälkeen valtaan nousi Jussi Halla-aho.

3. Halla-ahon jälkeen persuja on johtanut Riikka Purra, joka vei puolueen vaalivoittoon kevään vaaleissa.

Suomessa on väännetty pitkään ja hartaasti, minkälainen puolue perussuomalaiset on. Täällä on kammoksuttu näkemystä, että perussuomalaiset olisi äärioikeistolainen puolue. Sellaisiksi käytännössä kaikki sen sisarpuolueet Euroopassa nähdään.

Yksi paljon toisteltu näkemys kuuluu, että kun perussuomalaiset on niin suosittu puolue, ei se voi olla äärioikeistolainen. Näkemys on pöhkö. Radikaali puoluekin voi olla hyvin suosittu, siitä löytyy esimerkkejä historiasta vaikka kuinka paljon niin vasemmalta kuin oikealta.

Onko perussuomalaiset sitten äärioikeistolainen puolue? Sen puolesta löytyy argumentteja, mutta niin löytyy myös väitettä vastaankin. Yhtä kaikki, radikaali puolue perussuomalaiset on.

Kuva: Antti Yrjönen

Jussi Saramo

Kansanedustaja, vas.

Perussuomalaisia ei perustettu äärioikeistolaiseksi. Puolueen linja oli arvojen tai aatteiden sijaan Timo Soini, joka sanoi mitä oletti kansan haluavan kuulla. Soini oli harmiton protesti, jota äänestämällä sai hassuja iskulauseita.

Äärioikeiston mukaan ottaminen toi lisä-ääniä ja Soinille ulkoministeriyden, mutta he valtasivatkin koko puolueen. Maltillisemmat oikeistopuolueet lopettivat hallitusyhteistyön vedoten ”länsimaisiin, demokratiaan ja ihmisyyteen kuuluviin arvoihin.”

Europarlamentissa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset siirtyivät äärioikeistolaisten puolueiden ryhmään. Näitä puolueita yhdistää perinteinen äärioikeistolaisuus eli vihanlietsonta erilaisia vähemmistöjä kohtaan.

Puolue on nyt pyrkinyt esiintymään salonkikelpoisemmin, mutta erityisesti sosiaalisessa mediassa ja vaalikentillä viesti on usein yhä tiukan äärioikeistolainen. Suomessa kaikki eivät tätä halua nähdä, mutta läpi Euroopan asiaa pidetään selvänä. Europarlamenttiryhmän tuore vaihdos takaisin Soinin ajan ryhmään, jossa äärioikeiston lisäksi on muitakin puolueita, johtui pikemmin putinismin hylkäämisestä.

Oula Silvennoinen

Euroopan historian dosentti, Helsingin yliopisto

Äärioikeisto (far right) on yläkäsite, jonka alle mahtuvat aatesuunnat oikeistoradikalismista fasismiin. Jotkut käyttävät äärioikeistosta nimitystä laitaoikeisto, mutta asiasisältö on sama.

Äärioikeiston tunnusmerkkejä ovat ennen muuta antiliberalismi ja autoritaarisuus. Yhteiskuntakäsitys perustuu erilaisille hierarkioille, joiden uskotaan olevan luonnon sanelemia ja joiden horjuttaminen on siksi vaarallista. Tästä kumpuavat monet läntisen äärioikeiston ydinteemoista: ihonväri, uskonto ja kulttuuri määrittävät ihmisten välisen arvojärjestyksen, jota ei saa rikkoa antamalla kansojen sekoittua keskenään; sukupuolia on vain kaksi, ja niillä luonnon sanelemat roolinsa, joiden järkyttäminen johtaa rappioon.

Monet äärioikeistoliikkeet ovat populistisia, ja uskovat yksin edustavansa kansan todellista tahtoa. Yhteiskunnan moniarvoisuus koetaan uhaksi, ja äärioikeisto suhtautuu siksi demokratiaan joko halveksuvasti tai avoimen vihamielisesti. Tyypillinen ihanne on Unkarin kaltainen autoritaarinen demokratia, jossa äärioikeisto itse käyttää pysyvää enemmistövaltaa.

Kuva: Nauska

Emilia Miettinen

Päätoimittaja, Voima

Virallisiin arvoihin ja ajatusmaailmaan pääsee käsiksi parhaiten puolueohjelman kautta. Perussuomalaisten omaan perin pohjin tutustuttuani vastaan tähän kysymykseen kyllä.

Perussuomalaisten 2022 julkistamassa suomalaisuusohjelmassa osiossa “Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” puolue listaa uhkiksi “länsimaisen sivistysperinnön ja kansallisen kulttuurin arvon kiistämisen”, “teknokraattisen yhteiskuntamallin” ja “hallitsemattoman maahanmuuton”. Puole väittää, että “uhkat liittyvät toisiinsa ja muodostavat yhdessä kuolemanvaaran suomalaiselle elämänmuodolle ja meidän tuntemallemme sivistysperinnölle.”

Suomalaisen elämänmuodon kuolemanvaarasta puhuminen on äärioikeistolaisen kovaa retoriikkaa, jonka kaltaista on hyödynnetty rasismiin kietoutuvissa nationalistisissa pyrkimyksissä. Karmeimmillaan se on tarkoittanut kansanmurhaa. Muitakin esimerkkejä vihamielisestä ja etnisesti leimaavasta tekstistä löytyy viljalti perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa.

Itseäni askarruttaa, kuinka moni perussuomalaisten äänestäjistä oikeasti tietää, mitä puolueohjelma sisältää ja millaisiin raameihin käytetty retoriikka maailmanhistoriassa asettuu – ja mihin se puoluetta vie.

Kolme huomiota

1. Perussuomalaiset on aina ollut hyvin johtajakeskeinen puolue.

2. Timo Soinin pitkän kauden jälkeen valtaan nousi Jussi Halla-aho.

3. Halla-ahon jälkeen persuja on johtanut Riikka Purra, joka vei puolueen vaalivoittoon kevään vaaleissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SAK:n vara­puheenjohtaja Katja Syvärinen.

Ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta – katse on jo vahvasti ensi vuoden eduskuntavaaleissa

Minja Koskela.

Kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen – ”Toivottavasti vastaavaa lasikattoa ei rakenneta suomalaiseen työelämään”

Laboren analyysi osoittaa, että koulutus on edelleen vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi.

Nuorten tulokehitys lupaavaa – Iso ongelma on koulutustason alentuminen

– Ihmisenä, joka on nähnyt läheltä islamilaisen hallinnon julmat kidutukset ja vainojen seuraukset, en voi olla kokematta toivon pilkahdusta, Rojin Birzoi sanoo.

Iranista Suomeen paennut ihmisoikeusaktivisti: ”En voi olla kokematta toivon pilkahdusta”

Uusimmat

SAK:n vara­puheenjohtaja Katja Syvärinen.

Ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta – katse on jo vahvasti ensi vuoden eduskuntavaaleissa

Minja Koskela.

Kokoomusta ei ole koskaan johtanut nainen – ”Toivottavasti vastaavaa lasikattoa ei rakenneta suomalaiseen työelämään”

Vasemmistoliitto juhli vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa huhtikuussa 2025.

Kommentti: Gallupeissa menee mukavasti, mutta todellinen vaalityö tehdään kentällä

Laboren analyysi osoittaa, että koulutus on edelleen vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi.

Nuorten tulokehitys lupaavaa – Iso ongelma on koulutustason alentuminen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

 
02

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

 
03

Orpon hallitus teki taas ennätyksen: Pitkäaikaistyöttömyys 2000-luvun huippulukemaan

 
04

Sulavat jäätiköt horjuttavat Mongolian energia- ja ruokaturvaa

 
05

Vasemmistoliiton motiiveista on spekuloitu: ”Olemme saaneet perustella”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Iranista Suomeen paennut ihmisoikeusaktivisti: ”En voi olla kokematta toivon pilkahdusta”

04.03.2026

Perussuomalaisten kädenjälki: Hoitajien työttömyys ja potilasturvallisuuden vaarantuminen

04.03.2026

Verotulot sakkaavat: Hallitus säästää Suomen syöksykierteeseen

04.03.2026

Arvio hallituksen ilmastopolitiikasta: ”Tarkoitukseensa nähden kelvoton”

04.03.2026

Globaali etelä on kaikkien huulilla, mutta mikä se oikeastaan on?

04.03.2026

JHL:n lakot peruuntuivat

03.03.2026

Ujuni Ahmedin essee: Oikeusvaltio mitataan siinä, miten hyvin se puolustaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia

03.03.2026

Li Andersson ymmärtää Khamenein kuolemaa juhlivia iranilaisia – pitää hyökkäystä silti laittomana

02.03.2026

Taidealan työttömyysturva on yhtä sekoilua: Ohjeistetaan yhtä, jälkeenpäin vaaditaan korvauksia takaisin

02.03.2026

Meneekö JHL huomenna lakkoon? Tänään neuvotellaan

02.03.2026

Kuubalaistoimittaja ja kuvaaja raportoivat, kuinka Yhdysvaltojen öljysaarto näkyy Havannan kaduilla ja keittiöissä

02.03.2026

Tervetuloa rankaisemattomuuden aikaan – mitä maailmanjärjestykselle on tapahtumassa?

02.03.2026

Sudet puristi pakkovoiton

01.03.2026

Kovasten toisessa jutussa Matti Laine pistää vielä kovemmaksi

01.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset