Alkuviikosta julkaistussa nuorisobarometrissa on jälleen runsaasti ajankohtaista pohdintaa nuorison mielialoista ja niiden muutoksista. Aineistoa voi monilta osin myös vertailla aiempiin vuosiin, sillä Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusverkosto ovat julkaisseet nuorisobarometriään vuodesta 1994.
Barometri kattaa miltei kaikki elämänalat. Nuorten käsityksiä on selvitetty esimerkiksi maanpuolustuksesta ja maahanmuutosta sekä kartoitettu myös ajatuksia EU:n, YK:n ja Naton rooleista. Poliittiseen päätöksentekoon liittyen barometrissa on selvitetty nuorten arvojen ja myös poliittisen asennoitumisen muutoksia. Nämä tiedot kiinnostavat varmasti vaaleihin valmistautuvia puolueita.
Selvitys osoittaa, että asennetasolla nuorten keskuudessa on tapahtunut voimakas siirtymä kohti vasenta. Barometrin laatijoiden mukaan vasemmistolaisen ajattelun yleistyminen ei kuitenkaan heijastu äänestämiskäyttäytymiseen kovinkaan suurella painolla, osin jo senkin takia, että nuoret äänestävät muita ikäryhmiä passiivisemmin.
Vasemmistopuolueet eivät ole nuorten silmissä riittävän uskottavia.
Asenteet ovat vasemmistolaistuneet, mutta perinteinen vasemmisto – SDP ja Vasemmistoliitto – eivät kuitenkaan näytä pystyvän realisoimaan potentiaalisen vasemmistolaisuuden kasvua. Vai pystyvätkö? Tässä on näiden puolueiden tulevaisuuden kannalta perusteellisen pohdinnan paikka.
Vasemmistopuolueet eivät ole nuorten silmissä riittävän uskottavia. Onko vasemmistopuolueilla esimerkiksi riittävästi asiantuntemusta juuri niistä asioista, jotka kiinnostavat erityisesti nuoria? Myös perinteiset vasemmiston ja oikeiston käsitteet ovat nuorilta hämärtymässä. Itse asiassa monet vihreiden ja Perussuomalaisten nuoret kannattajat sijoittavat itsensä keskiviivan vasemmalle puolelle.
Samaan aikaan kun monet aktiivit ovat jopa aiempaa kiinnostuneempia politiikasta ja vilkku on käännetty vasemmalle, niin tietyissä ikäryhmissä (esimerkiksi 22–25-vuotiaat) yleisesti kiinnostus politiikkaa kohtaan näyttää laskevan. Politiikkakiinnostuksen lasku on ollut suurinta kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Suomalaiset nuoret jäävät tällä hetkellä eri maiden välisissä vertailussa kiinnostuksessa jopa ihan häntäjoukkoihin.
Kyselytutkimukset osoittavat toistuvasti sen, että aktiivisuus kasautuu. Äänestämässä käyvät nuoret toimivat muita useammin myös erilaisissa kansalaisjärjestöissä, internetissä, mielenosoituksissa tai tekevät tietoisia kuluttajavalintoja. Edustukselliselle demokratialle selkänsä kääntävien radikaalien osuus nuorista on ihan marginaalinen.
uutiskirje 