Pohjois-Korean uhittelu on muuttunut entistä vaarallisemmaksi. Se uhkaa jo maailmanrauhaa. Järeää tykistökeskitystä eteläkorealaiselle Yeonpyeongin saarelle ei nimittäin voi perustella millään järkisyyllä.
Koreoiden välit ovat tämän vuoden aikana kiristyneet – jos mahdollista – entisestään. Suhteita hiertää erityisesti maaliskuussa tapahtunut eteläkorealaisen sota-aluksen upottaminen ilmeisesti pohjoiskorealaisten laukaisemalla torpedolla.
On epäselvää, mikä sai Pohjois-Korean juuri nyt ryhtymään massiiviseen tykistön käyttöön, joka lienee mittavin ja vaarallisin sotatoimi sitten 57 vuotta sitten päättyneen Korean sodan. Tuttuun tapaansa Pohjois-Korea syyttää jälleen eteläkorealaisia hyökkäyksen aloittamisesta. Etelä-Korea kiistää tämän jyrkästi, vaikka myöntääkin pitäneensä omia sotaharjoituksiaan saarella.
Kansainvälinen yhteisö, mukana niin Venäjä kuin Pohjois-Korean lähin liittolainen Kiina, tuomitsee iskun ja vaatii kummaltakin osapuolelta nyt malttia, jotta konflikti ei laajene. Samalla kannalla oleva Yhdysvallat kuitenkin muistuttaa, että se on sitoutunut Etelä-Korean puolustukseen.
Pohjois-Korean motiiveja on ulkopuolisen vaikea tietää ja ymmärtää. Todennäköisesti kyse on ainakin osittain myös sisäpolitiikasta, joka liittyy käynnissä olevaan valtataisteluun. Maan armeija haluaa varmistaa asemensa tilanteessa, jossa yksinvaltias Kim Jong Il on luovuttamassa vallan pojalleen Kim Jong Unille.
Taustalla lienee myös valitettavan tutuksi tullutta Pohjois-Korean suuruudenhullua uhittelua, joka liittyy maan varustautumiseen ja katkenneisiin neuvotteluihin Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta. Pohjois-Korea ikään kuin tuo uusia ”pelimerkkejä” pöytään tilanteessa, jossa se on kertonut avanneensa uuden laitoksen uraanin rikastamiseen.
Korean niemimaan ruutitynnyri on nyt niin räjähdysherkässä tilassa, että se ei kaipaisi uusia sytykkeitä.
uutiskirje 
