”Työurakeskustelu laajemmalle tasolle”
Työurien pidentämiskeskustelu junnaa paikallaan, moittii Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja Ole Johansson.
Hänen mukaansa keskustelu olisi tuotava laajemmalle tasolle sen sijaan, että kiistellään parista ”epäolennaisesta” vuodesta.
– Keskustelu on jämähtänyt eipäs-juupas -mittelöksi. Kysymys on laajemmasta asiasta, kuten viime kädessä työssä viihtymisestä. Se ratkaistaan työpaikoilla.
Wärtsilän konsernijohtajana työskentelevä Johansson valittiin puheenjohtajan tehtävään EK:n edustajiston syyskokouksessa torstaina.
Hänen kautensa alkaa ensi vuoden alusta.
Johansson sanoo, että työuriin liittyvät faktat ovat kaikkien tiedossa.
– On ihan selvää, ettei yliopistoputkessa pidä olla kymmentä vuotta, eikä haikailla eläkkeelle nelikymppisenä.
Myös nykyinen puheenjohtaja Sakari Tamminen otti kantaa työurien pidentämisestä käytyyn keskusteluun. Hänen mukaansa julkisuudessa käydyssä kärjekkäässä keskustelussa EK:n on väitetty vaatineen lomien leikkaamista.
– Minä en ole, eikä myöskään EK järjestönä ole vaatinut vuosilomien leikkaamista, Tamminen sanoo.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan voi kiistää, että Suomessa työaika on kansainvälisesti vertaillen keskimääräistä lyhyempi.
– Mitä siitä seuraa kilpailukyvylle ja talouskasvulle, Tamminen kysyy.
Lisää keskisuuria yrityksiä
Suomen taloustilanne on edelleen hyvin epävarma ja Suomen tuotantoluvut ovat vielä kaukana talouden romahdusta edeltäneestä tasosta, EK muistuttaa.
Suomi tarvitsee Tammisen mukaan lisää keskisuuria, kansainvälistymiseen kykeneviä yrityksiä. Tamminen korostaa, että mikroyritykset ovat tärkeitä työllisyydelle, mutta Suomessa on pulaa erityisesti keskisuurista yrityksistä.
Hänen mielestään kaikkia poliittisia ratkaisuja ja linjavalintoja on arvioitava alkavalla hallituskaudella kasvun ja investointien vauhdittamisen näkökulmasta.
Seuraavaan hallitusohjelmaan Tamminen vaatiikin pitkän aikavälin kasvuohjelmaa erityisesti keskisuurille yrityksille.
Johanssonin mielestä Suomesta on tärkeää rakentaa maa, joka pystyy kovaan kansainväliseen kilpailuun.
– Kilpailu kiristyy koko ajan ja Suomi on erittäin vahvasti vientiriippuvainen. Lisäksi huolenaiheena on huoltosuhde. Suomesta pitää tehdä maa, joka pystyy vastaamaan kiristyvään kilpailuun.






