Maanantaina julkaistu joukkoliikennebarometri antaa ristiriitaista tietoa kansalaisten suhtautumisesta joukkoliikenteeseen. Enemmistö kansalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa. Valtaosa kaikkien puolueiden kannattajista on vakuuttunut siitä, että julkinen liikenne on osa peruspalveluita.
Toisaalta suomalaiset uskovat kuitenkin, että matkustamisen hinta ja palveluiden laatu paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä.
Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kuitenkin kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajantasaisuus heikentyisivät nykyisestä.
Ongelmat kertautuvat
Ristiriitaisuutta voi selittää viime talven lumiongelmilla ja pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen jatkuvalla takkuilulla. Tätä mieltä on myös Rautatieläisten liiton tiedotusvastaava Maarit Uusikumpu. Hän kulkee työmatkansa Helsinkiin junalla Järvenpäästä.
– Huonolla kelillä näkyy raideliikennekapasiteetin riittämättömyys, yksikin ongelma kertautuu. Kun ihmisillä on tällaisia kokemuksia työmatkaliikenteestä ja viime talvelta, niin se on syönyt kyllä VR:n imagoa.
Uusikummun mukaan kilpailuttaminen ei voi ratkaista ongelmia; jos ei ole kapasiteettia, rahaa ja jos ratojen kunnosta ei huolehdita.
– Toisaalta ihmiset pelkäävät, että kilpailutus heikentää turvallisuutta ja sehän on perusasia jokaisille ihmisille.
Tämä selviää Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista, joka on ensimmäinen valtakunnallinen joukkoliikenneselvitys Suomessa.
Lentäen mukavammin
Enemmistö (55 %) suomalaisista antaa hyvän arvosanan julkiselle liikenteelle yleensä. Vain kuudennes (17 %) piti joukkoliikennettä huonona. Neutraalisti suhtautuvia on noin neljännes (23 %).
Parhaiten eri liikennemuodoista koko väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne (52 % arvioi palvelut erittäin tai melko hyviksi). Lentoliikenteen jälkeen tulevat linja-autoliikenne kaukoliikenteessä (46 %), linja-autoliikenne kaupunkiseuduilla (44 %) sekä kaukojunaliikenne (43 %). Vähiten hyviä arvosanoja palveluille kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen (34 %) ja metro-/raitiovaunuliikenteeseen (41 %). Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se, että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä.
Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan vain niiden keskuudessa, jotka ovat käyttäneet kyseisiä liikennemuotoja. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä palvelutasoon (76 %). Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä (75 %) antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta.
Kaikkien julkisen liikenteen muotojen kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä näihin palveluihin.
Raideliikenne ympäristöystävällinen
Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä 86 prosenttia sanoo, että raideliikenne on erittäin tai melko ympäristöystävällinen liikennemuoto. Noin puolet (49 %) väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi.
Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen (49 %) sanoo, että lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen.
Enemmistö (54 %) kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linja-autojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny. Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat käyttäneet linja-autoa matkustamiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana (60 % arvioi kunnon ja ajantasaisuuden hyväksi).
Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä.
Uusia ratoja
Kolme neljästä (76 %) sanoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää se, että lähes kolme neljästä (72 %) kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa poliittinen yksimielisyys.
Enemmistö (63 %) kansalaisista rakentaisi myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat haluaisivat siirtää työmatkaliikennettä enemmän raiteille.
lehti 