KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Uusi raportti: Yhteisöveron prosenttiyksikön korotus osuisi eniten suurituloisimpiin ja toisi valtion kassaan 400 miljoonaa – ”Pienentäisi tuloeroja”

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Uusi globaali yritysten yhteisövero tuo lisää liikkumavaraa Suomen veropolitiikkaan, todetaan Kalevi Sorsa -säätiön tuoreessa raportissa.

Jussi Virkkunen
1.2.2024 9.48

Yritysten voitoista perittävä yhteisövero kohdistuu valtaosin suurituloisimpiin suomalaisiin. Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkaisemassa selvityksessä todetaan, että yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin.

– Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa raportin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön tutkija VTT Saska Heino.

Yhden prosenttiyksikön muutos yhteisöverotukseen vaikuttaa Heinon mukaan verotuloihin noin 400 miljoonaa euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kalevi Sorsa -säätiön mukaan nyt julkaistu selvitys sisältää ensimmäisen arvion yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Siinä arvioidaan, miten erilaiset yhteisöveroprosentin muutokset vaikuttaisivat eri tuloluokkiin.

– Yhteisövero on julkisen talouden kannalta merkittävä vero, jota kertyy vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa. Silti sen vaikutuksia tulonjakoon ei ole arvioitu Suomessa esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. Raportin menetelmän pohjalta voitaisiin laatia tällaisia arvioita. Toivon, että valtiovarainministeriö ja muut tutkijat hyödyntävät sitä arvioidessaan yhteisöveron tulonjakovaikutuksia jatkossa, Heino pohtii.

Raportin analyysi perustuu kansainvälisissä tutkimuksissa aiemmin käytettyihin menetelmiin. Siinä arvioidaan yhteisöveron kohdistumista yhtiöitä suoraan tai holdingyhtiöiden kautta omistavien osakkaiden näkökulmasta. Käytetty aineisto ei kuitenkaan ole mahdollistanut esimerkiksi sijoitusrahastojen ja sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta hallinnoitujen omistusten huomioimista.

Suuryritykset pantiin verolle

Suomessa yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 24 prosentista 20:een. Selvityksessä todetaan, että veromuutoksen arvioidaan pienentäneen valtion vuotuisia verotuloja noin 870 miljoonalla eurolla. Nykytasolla veroalen vaikutus on noussut jo yli miljardiin euroon vuodessa.

Tämän vuoden alussa puolestaan otettiin käyttöön suuryritysten globaali 15 prosentin vähimmäisyhteisövero. Sen tavoitteena on suitsia suuriyritysten verovälttelyä, jossa monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin. Talousjärjestö OECD arvioi, että globaali vähimmäisyhteisövero jopa puolittaa tällaisen verovälttelyn.

Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen mukaan vähimmäisvero lisää kansallisen veropolitiikan liikkumavaraa myös Suomessa.

– Vähimmäisveron olennainen vaikutus syntyy siitä, että se auttaa Suomen kaltaisia maita pitämään yhteisöveron korkeammalla tasolla. Se on merkittävää julkisen talouden kannalta, sillä prosenttiyksikön muutos yhteisöveron tasossa vaikuttaa verotuloihin vuositasolla 400 miljoonaa euroa. Siksi Suomen kannattaa jatkossakin estää verovälttelyä niin kansallisesti kuin kansainvälisellä tasolla, Heino tiivistää.

Nyt valmistunut selvitys vahvistaa Heinon mukaan käsitystä siitä, että suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja. Tämä johtuu siitä, että vähimmäisvero kasvattaa yritysten maksamia veroja.

– Aivan tulojakauman huipulla, suurituloisimmalle prosentin sadasosalle, yhteisövero muodostaa miltei puolet heihin kohdistuvista tuloveroista. Puhutaan keskimäärin sadoista tuhansista euroista vuodessa, Heino arvioi.

Yhteisveroa maksavat yhteisöt eli pääasiassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Sitä kannetaan niiden voitoista, tarkemmin ilmaistuna verotettavasta tulosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minja Koskela lupasi vasemmistoliiton esittävän sosiaaliturvaleikkauksien perumista tänäkin syksynä.

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Jussi Saramo tiivistää.

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

Lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski pahoinpitelevät Työn Äänen faktoria Eino Niemistä Vaasan oikeustalon ulkopuolella 4. kesäkuuta 1930.

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

Eduskuntaryhmät esittelivät velkajarrusopua tiistaina perussuomalaisten Jani Mäkelän johdolla.

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

Uusimmat

Minja Koskela lupasi vasemmistoliiton esittävän sosiaaliturvaleikkauksien perumista tänäkin syksynä.

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Jussi Saramo tiivistää.

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

Lapualaiset Iisakki Valkama ja Nuutti Nummikoski pahoinpitelevät Työn Äänen faktoria Eino Niemistä Vaasan oikeustalon ulkopuolella 4. kesäkuuta 1930.

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

Eduskuntaryhmät esittelivät velkajarrusopua tiistaina perussuomalaisten Jani Mäkelän johdolla.

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025

Suomalaisten luottamus on romahtanut kaikkeen, ja erityisesti hallitukseen, todistaa hallituksen oma tutkimus

14.10.2025

Yritysvastuu on lentämässä europarlamentissa romukoppaan, sanoo Li Andersson

14.10.2025

Oikeistovalta jyllää – vuoden paras politiikka-kirja kertoo, miksi

14.10.2025

Jo 1800-luvun lopulla puhuttiin kasvispihvistä – ”Suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on”

13.10.2025

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

13.10.2025

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

13.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään