Yritysten voitoista perittävä yhteisövero kohdistuu valtaosin suurituloisimpiin suomalaisiin. Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkaisemassa selvityksessä todetaan, että yhteisöveron yhden prosenttiyksikön korotuksesta 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin.
– Yhteisöveron korottaminen pienentäisi tuloeroja. Vastaavasti sen alentaminen hyödyttäisi eniten suurituloisimpia suomalaisia, sillä valtaosa yhteisöverosta kohdistuu heihin, toteaa raportin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön tutkija VTT Saska Heino.
Yhden prosenttiyksikön muutos yhteisöverotukseen vaikuttaa Heinon mukaan verotuloihin noin 400 miljoonaa euroa.
Kalevi Sorsa -säätiön mukaan nyt julkaistu selvitys sisältää ensimmäisen arvion yhteisöveron tulonjakovaikutuksista Suomessa. Siinä arvioidaan, miten erilaiset yhteisöveroprosentin muutokset vaikuttaisivat eri tuloluokkiin.
– Yhteisövero on julkisen talouden kannalta merkittävä vero, jota kertyy vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa. Silti sen vaikutuksia tulonjakoon ei ole arvioitu Suomessa esimerkiksi lakimuutosten yhteydessä. Raportin menetelmän pohjalta voitaisiin laatia tällaisia arvioita. Toivon, että valtiovarainministeriö ja muut tutkijat hyödyntävät sitä arvioidessaan yhteisöveron tulonjakovaikutuksia jatkossa, Heino pohtii.
Raportin analyysi perustuu kansainvälisissä tutkimuksissa aiemmin käytettyihin menetelmiin. Siinä arvioidaan yhteisöveron kohdistumista yhtiöitä suoraan tai holdingyhtiöiden kautta omistavien osakkaiden näkökulmasta. Käytetty aineisto ei kuitenkaan ole mahdollistanut esimerkiksi sijoitusrahastojen ja sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta hallinnoitujen omistusten huomioimista.
Suuryritykset pantiin verolle
Suomessa yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 24 prosentista 20:een. Selvityksessä todetaan, että veromuutoksen arvioidaan pienentäneen valtion vuotuisia verotuloja noin 870 miljoonalla eurolla. Nykytasolla veroalen vaikutus on noussut jo yli miljardiin euroon vuodessa.
Tämän vuoden alussa puolestaan otettiin käyttöön suuryritysten globaali 15 prosentin vähimmäisyhteisövero. Sen tavoitteena on suitsia suuriyritysten verovälttelyä, jossa monikansalliset yritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin. Talousjärjestö OECD arvioi, että globaali vähimmäisyhteisövero jopa puolittaa tällaisen verovälttelyn.
Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen mukaan vähimmäisvero lisää kansallisen veropolitiikan liikkumavaraa myös Suomessa.
– Vähimmäisveron olennainen vaikutus syntyy siitä, että se auttaa Suomen kaltaisia maita pitämään yhteisöveron korkeammalla tasolla. Se on merkittävää julkisen talouden kannalta, sillä prosenttiyksikön muutos yhteisöveron tasossa vaikuttaa verotuloihin vuositasolla 400 miljoonaa euroa. Siksi Suomen kannattaa jatkossakin estää verovälttelyä niin kansallisesti kuin kansainvälisellä tasolla, Heino tiivistää.
Nyt valmistunut selvitys vahvistaa Heinon mukaan käsitystä siitä, että suuryritysten vähimmäisvero kaventaa tuloeroja. Tämä johtuu siitä, että vähimmäisvero kasvattaa yritysten maksamia veroja.
– Aivan tulojakauman huipulla, suurituloisimmalle prosentin sadasosalle, yhteisövero muodostaa miltei puolet heihin kohdistuvista tuloveroista. Puhutaan keskimäärin sadoista tuhansista euroista vuodessa, Heino arvioi.
Yhteisveroa maksavat yhteisöt eli pääasiassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Sitä kannetaan niiden voitoista, tarkemmin ilmaistuna verotettavasta tulosta.
uutiskirje 