Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) korosti kahta asiaa hallituksen linjassa, työnteon ja työllistämisen mahdollistamista sekä kaikkein köyhimpien aseman parantamista, kun hän puhui maanantaina alkaneessa eduskunnan lopputalousarviokäsittelyssä.
– Hyvinvointiyhteiskunta on juuri niin vahva kuin se on työllistämisyhteiskuntana, työnteon yhteiskuntana ja yrittämisen yhteiskuntana, Katainen sanoi.
– Sen vuoksi itsenäisyytemme ajan syvimmän taloustaantuman oloissa hallitus valitsi selkeän linjan. Teemme kaikkemme, jotta tässä maassa kannattaa tehdä töitä.
Kataisen mukaan työttömyyden kasvu onnistuttiin patoamaan.
Enemmän köyhille
Hänen mukaansa myös panostukset perusturvaan ovat olleet vertaansa vailla.
– Tämä hallitus on korottanut perusturvaetuuksia enemmän kuin neljä hallitusta yhteensä. Emme halua jakaa kahta euroa jokaiselle, vaan haluamme satsata niiden ihmisten hyvinvointiin, jotka eivät voi omasta halustaan huolimatta parantaa omaa elämänlaatuaan, Katainen mainitsi.
Oppositiosta päästiin tuttuun tapaan ihmettelemään sitä, että köyhyys on samaan aikaan lisääntynyt Suomessa. Sitä kummasteltiin myös, että köyhyyden lisääntyminen on jopa kirjattu hallituksen laatimaan budjettikirjaan.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ei uskonut todelliseen köyhyyteen.
– Edes köyhimmät Suomessa eivät elä missään helvetissä, hän vakuutti.
SDP:n Pia Viitanen arveli, että kommentti kuvaa kokoomuksen arvomaailmaa, jossa köyhillä menee hyvin ja rikkailla niin huonosti, että nämä tarvitsevat veronalennuksia.
Muutama totesi maakunnissa tavanneensa todellisia köyhiä.
– Meillä on 10 000 ihmistä, jotka ovat kuntien vastuulla, Kainuun Merja Kyllönen (vas.) sanoi.
Tamperelainen Saara Karhu (sd.) kertoi vastikään keskustelleensa työttömän yksinhuoltajan kanssa.
– Hänen joulunsa on kunnan armeliaisuuden varassa.
Niskalenkki markkinavoimista
Katainen mukaan nyt on otettu niskalenkki markkinavoimista. Niskalenkki ei hänelle riitä, vaan tarvitaan lopullinen voitto Euroopassa.
– Niskalenkki on se, jossa voimalla pidetään hallussa, mutta se ei ole selätys, hän sanoi .
Valtiovarainministeri ennusti kovia aikoja.
Hän puhui rakenteellisista uudistuksista, jotka säästävät huonommilta vaihtoehdoilta. Näistä hän mainitsi veroasteen noston ja menokarsinnat.
– Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Näin totesi jo Outi Ojala (vas.) ollessaan kansanedustajana. Vahva valtiontalous ei ole saavutettu etu, vaan se pitää ansaita joka kerta uudestaan, Katainen sanoi.
– Mitä tehokkaampi julkinen sektori on, sitä vähemmän menetämme rahaa hallintoon ja rahaa jää palveluihin. Toisaalta työurilla on hyvin merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon meillä on työtä tässä maassa.
SDP:n Jouko Skinnari oli varma, että hallituksella on jo olemassa leikkauslistat, kun taloustilanteen odotetaan pysyvän kireänä. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan listoja ei ole olemassa.
Historiallinen ennätysvelka
SDP oli valinnut päivän teemakseen pääomatuloverotuksen nostamisen ja muuttamisen progressiiviseksi. Sen perään kyseli moni demariedustaja. Hallituksesta vastattiin, että sitä kannatetaan, mutta ajankohta ei ole sille sopiva. Lisäksi sitä ei kannata toteuttaa yksittäisenä toimena.
Pääministeri halusi käsittää tämän niin, että oppositio on muilta osin samalla linjalla hallituksen kanssa veropolitiikasta.
– Olisi rakentavampaa keskustella, jos olisitte perehtynyt asioihin, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen näpäytti pääministeriä.
– Erimielisyydet verotuksesta ovat todella suuret, vasemmiston Paavo Arhinmäki sanoi. Hän totesi viime viikon verotaulukkoäänestyksessä erimielisyyden näkyneen, kun oppositiosta haluttiin korjata isotuloisten veroja kireämmäksi.
– Pääomavero, varallisuusvero, varainsiirtovero, Arhinmäki luetteli.
– Meillä on laaja erimielisyys verotuksesta.
Pääomaveron tuotostakin oli erimielisyyttä. SDP:n mukaan se tuottaisi 500 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustan Eero Reijosen mukaan tuotto olisi noin sata miljoonaa.