Ainakaan S-ryhmässä ei niellä purematta moitteita lähiruoan vähättelystä. Kuluttajat haluavat ruokapöytiinsä lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa, mutta kaupan hyllyiltä sitä ei aina löydä.
Valikoimajohtaja Ilkka Alarotu S-ryhmästä sanoo, että jokainen alueosuuskauppa päättää itse viime kädessä tuotteistaan. Tuottajia ja valmistajia on tultu vastaan.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) suomi viime viikolla ilmestyneessä STTK-lehdessä, että kauppaketjujen sisäiset toimintamallit suosivat suuria valmistajia. Hän haluaa kaupan ketjuohjauksen löysentämistä, jotta lähiruoka pääsisi kauppojen hyllyille.
Alarodun mukaan S-ryhmässä suositaan nimenomaan lähiruokaa. Hän kehottaa kuluttajia vertaamaan S-kauppojen valikoimaa kotipaikkakunnan ja mökkipaikkakunnan kesken. Peruna tulee lähipelloilta ja lihavalmisteet läheltä.
– Emme vaadi pieniltä tuottajilta ja valmistajilta samanlaista tietotekniikkaa kuin suurilta valmistajilta. Valikoima vaihtelee alueittain ja jopa myymälöittäin. Joskus tuottajalta tai valmistajalta riittää tuotteita vain pariin myymälään, toisinaan alueen kaikkiin kauppoihin, Alarotu sanoo.
Kuluttajat voivat esittää myymälävastaaville tiettyjen tuotteiden ottamista myyntiin.
– Toisinaan ongelmana on, että kuluttajat haluavat lähituottajan tuotteita, mutta tämä on myynyt ne muualle, Alarotu huomauttaa.
Hän painottaa, että kunhan kylmäketju ja tuotetiedot ovat kunnossa, mitään estettä tuotteen ottamiseksi myyntiin ei ole.
– Tuotteen laadusta vastaa kuitenkin vähittäiskauppa.
Perusvalikoima pysyy samana
Yksityistä liha-alaa edustavassa Lihakeskusliitossa tiedetään, että kilpailu kauppojen hyllytilasta on yllättävän kovaa.
– Se on jokapäiväistä taistelua. Hyllytila on rajallista, ja valmistajia on kuitenkin kohtuullisen paljon. Kuluttajien täytyy löytää hyllyiltä ja altaista aina jotain uutta sekä hyviä vanhoja tuotteita – ja kohtuuhinnalla, toimitusjohtaja Veli Saarenheimo sanoo.
– Tässä on monen rintaman taistelua, hintataistelua ja laatutaistelua. Kaupalla on ostomekanisminsa, jolla pyritään pitämään valikoima pääosin samanlaisena.
Lihakeskusliittoon kuuluu sekä valtakunnallisesti tunnettuja yrityksiä että pieniä perheyrityksiä. Saarenheimon mukaan hyvä tuote myy eri puolilla maata valmistajan koosta riippumatta, kunhan tuote on hyvä ja tunnettu. Tällaisia ovat mm. tietyt maksa- ja verituotteet.
– Osa yrityksistä on valtakunnan jakelussa yhdellä tai muutamalla tuotteella.
Saarenheimon mukaan sanonnassa ”kuluttaja äänestää jaloillaan” on perää. Kysymällä kauppiaalta pystyy vaikuttamaan ainakin osaan valikoimista.
– Jonkin verran pystytään vaikuttamaan siihen, että pk-yrittäjät saavat omia tuotteitaan tarjolle perusvalikoiman ulkopuolelle, jos tuotteen hinta sattuu olemaan kohdallaan.
Perusvalikoima on kaupoissa Saarenheimon mukaan varsin vakio.