KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Lohikäärmeet idässä ja lännessä

Kuva: SKS Kirjat

Risto Korhonen
18.4.2024 7.00

Vuosi 2024 on kiinalaisessa kalenterissa lohikäärmeen vuosi. Kiina ja Japani ovat täynnä tarinoita lohikäärmeistä, mutta on lohikäärme tunnettu Euroopassakin. Pyhän Yrjön taistelu lohikäärmettä vastaan oli tuttu tarina myös Suomessa keskiajalla. Tämän todistavat monet kirkojen puuveistokset, joissa kuvattiin tuota keskiaikaista pyhimystarinaa.

Lohikäärmeet ovat nykyään tuttuja myös populäärikirjallisuudessa ja elokuvissa. Jokainen muistaa Smaugin taistelun hobbitteja vastaan. Ja viikinkien laivoja kutsutaan lohikäärmekeulaisiksi.

Siksi onkin jännittävää tutustua Turun yliopiston historian dosentin Otto Latvan teokseen Lohikäärme maailman myyteissä ja tarinoissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Latva on perehtynyt laajasti lohikäärmeisiin, ja sen todistaa jo laaja lähdeluettelo. Latvan mukaan idän ja lännen lohikäärmeet poikkeavat toisistaan. Lännen lohikäärme on Smaugin kaltainen tuhoa kylvävä ja tulta syöksevä peto. Kiinalaiset lohikäärmeet ovat sen sijaan viisaita ja ihmisille hyväntahtoisia olentoja.

Kiinassa lohikäärmeen arvostusta kuvaa, että se oli keisarillinen symboli. Vain keisarilla oli oikeus kantaa viittoja, joissa oli lohikäärmeen kuva. Kiinalaisen lohikäärmeen suopeutta kuvaa tarina, jonka mukaan lohikäärme auttoi Xia-dynastian perustajan torjumaan suuren tulvan.

Kiinalaiset lohikäärmeet olivat jumalallisia olentoja. Ne lensivät ja jumalat käyttivät niitä ratsuinaan. Latva kirjoittaa laajasti kiinalaisesta uskomusjärjestelmästä, jossa lohikäärmeet olivat usein ihmisten palvonnan kohde. Lohikäärmeet olivat mukana myös maallisissa juhlissa, joissa kisattiin lohikäärmeveneillä, syötiin riisikakkuja ja juotiin keltaista riisiviinaa.

Japanilaiset lohikäärmeet nojaavat pitkälti kiinalaiseen tarustoon. Ne poikkeavat siinä, että lohikäärme on usein nainen, joka voi muuttaa muotoaan ihmisestä lohikäärmeeksi ja päinvastoin. Ne eivät myöskään olleet aina hyväntahtoisia olentoja, vaan myös pahoja henkiä.

Euroopassa antiikin aikana oli isoja käärmeitä, joilla joskus oli siivet. Varsinaisia lohikäärmeitä ne eivät kuitenkaan olleet. Viikinkien tarustoissa on lohikäärmeitä, jotka esimerkiksi Beowulfissa vartioivat kulta-aarretta ja syövät ihmisiä.

Lohikäärme taipuu Otto Latvan kirjassa moneksi.

Keskiajan tarinoista tunnetuin on kertomus Pyhästä Yrjöstä ja lohikäärmeestä. Pyhä Yrjö tappaa lohikäärmeen, joka vaatii kyläläisiltä ihmisuhreja. Kun ihmisuhriksi valikoituu prinsessa, Pyhä Yrjö pelastaa prinsessan ja tappaa lohikäärmeen. Pyhästä Yrjöstä tuli suosittu pyhimys sekä katolisessa että ortodoksisessa maailmassa.

Viimeisen sadan vuoden aikana lohikäärmeet tulivat myös lastenkirjallisuuteen ja elokuviin. Niissä lohikäärmeet olivat kilttejä ihmisten ystäviä, toki vaarallisia. Elokuvien ohella lohikäärmeet tulivat 1980-luvulla videopeleihin. Ne ovatkin kirjallisuuden ja elokuvien ohella vaikuttaneet siihen, millaisina lohikäärmeet nykyään koetaan.

Lohikäärme taipuu Latvan kirjassa moneksi. Siinä on täysin uutta tietoa lohikäärmeistä, sen historiasta ja nykyisyydestä. Kirjan luettuaan tulee lähes vakuuttuneeksi siitä, että lohikäärmeet ovat todella olemassa.

Latvan sanoin ”Lohikäärme on muuttunut lastenkultuurin hahmosta fantasiakertomusten salaperäiseksi olennoksi ja lopulta yhdeksi länsimaisen populaarikulttuurin valovoimaisimmaksi tähdeksi.”

Otto Latva: Lohikäärme maailman myyteissä ja tarinoissa. SKS Kirjat. Helsinki 2024. 149 s.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

"Maailmassa, jossa kriisit lisääntyvät, ekokriisi syvenee ja ilmasto kuumenee, ja sitä kautta investointitarve kasvaa, niin minä en velkajarrua kannata", sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

18.06.2025

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

18.06.2025

Rajaton kulttuuri palkitsee rajattomasta käytöksestä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

17.06.2025

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään