L.J. Smithin 1990-luvun alkupuolella luomat Vampyyripäiväkirjat ovat päätyneet televisiosarjaksi ja tämän vuoksi kirjat vihdoin myös suomennetaan.
Sarjan ensimmäinen osa Korpinmusta pohjustaa tarinaa, joka jatkuu useamman kirjan ja kirjasarjan verran. Näiden neljän ensimmäisen Vampyyripäiväkirjan kohderyhmänä ovat etupäässä varhaisnuoret. Tarinan avulla opetetaan niin empatiaa, oikeudenmukaisuutta kuin irtautumista vanhemmistakin.
Korpinmusta kiepahtaa käyntiin suhteellisen perinteisistä asetelmista. Se suosittu ja itsekäs tyttö iskee silmänsä uuteen poikaan, kuten myös tytön kaveri. Sitten kiepahdellaan hankalasti, kunnes suosittu tyttö saa pojan ja siitä alkaa se huima kasvu ihmisenä. Toki hylätty tyttö katkeroituu entisestään, mutta se onkin aivan toinen tarina.
Henkilögalleriassa on orvoksi jäänyt Elena, se suosittu tyttö, uutta alkua yrittävä hyvätapainen vampyyri Stefan ja näkymättömissä pysyttelevä pahatapainen vampyyri Damon, edellisen veli. Mukaan mahtuu myös Elenan parhaat ystävät, kylmän rauhallinen Meredith, selvännäkökykyjä omaava Bonnie ja vakaan luotettava Matt. Sitten on vielä sekalainen seurakunta muuta henkilökuntaa ja tietenkin Caroline, entinen ystävä, nykyinen kilpasisko.
Sarjan suosio ei selity ensimmäisen kirjan tarinalla, mutta se on hyvä alustus kohti tulevia seikkailuja. Korpinmusta on nopeasti luettavaa kevyttä viihdettä, jonka taustalla saattaa piillä jotain, mikä oikein ruokittuna kasvaa hienoksi tarinaksi.
Jos televisiosarjaa on seurannut, kannattaa unohtaa kaikki näkemänsä ja kuulemansa. Näitä kahta tarinaa yhdistää vain heppoinen siima ja muutama yhtäläinen henkilöhahmo.
Huomion arvoinen on Joel Kontron suomennos, joka kunnioittaa kiitettävästi alkuperäistekstiä.
L. J. Smith: Vampyyripäiväkirjat – Korpinmusta. Suomentanut: Joel Kontro. Otava 2010. 239 sivua.