Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela toteaa hallituksen talouspolitiikan epäonnistuneen. Hän muistuttaa siitä, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus on toistuvasti kerskaillut tehneensä kymmenen miljardin euron säästöt Suomen julkiseen talouteen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan todelliset säästöt jäävät 3,5 miljardiin euroon.
– Pienituloiset ihmiset, köyhät perheet, palvelualan yritykset, opiskelijat ja hyvinvointialueet on laitettu polvilleen, mutta valtion velkaantuminen ei taitu, Koskela toteaa ja muistuttaa siitä, että Orpon hallitus on pettänyt kaksi keskeistä vaalilupaustaan, kun 100 000 uutta työpaikkaa jäi syntymättä eikä velkaantumista lopetettu.
"Me ei voida tehdä kirjanpitoa toiveajattelun varassa."
Luokkapolitiikkaa
Koskelan mukaan punainen lanka hallituksen talouspolitiikassa ei olekaan ollut velkalaivan kääntäminen vaan luokkapolitiikka. Hän painottaa sitä, että samalla kun oikeistohallitus on leikannut pienituloisilta ja palveluista, se on päättänyt jakaa veroalennuksia rikkaille ja suuryrityksille yli miljardin edestä.
– Hallitus puhui velkalaivan kääntämisestä kun se leikkasi työttömiltä, opiskelijoilta ja pienituloisilta. Mutta missä oli tämä huoli Suomen velkaantumisesta kun rikkaille ja suuryrityksille leivottiin veronalennuksia?, Koskela kysyy tiedotteessaan tiistaina aamupäivällä.
Koskela siteeraa VTV:tä, jonka mukaan hallituksen 10 miljardin sopeutuksesta 6,5 miljardia on näennäisiä säästöjä, kuten toiveet työllisyystoimien ja veroalennusten dynaamisista vaikutuksista.
– Jopa kaksi miljardia säästöistä laskettiin hallituskauden alussa työllisyystoimien dynaamisten vaikutusten varaan. Eli kun ihmiset saavat töitä, he kuluttavat enemmän. Sen sijaan Suomessa on ennätystyöttömyys eivätkä ihmiset uskalla kuluttaa, koska he pelkäävät potkuja, Koskela toteaa.
Toiveajattelua
Koskela toteaa, että myös rikkaiden ja suuryritysten veroalennuksiin liittyy paljon toiveajattelua. Esimerkiksi yritysten maksama yhteisövero alenee ensi vuonna 18 prosenttiin. Tämä päätös vähentää Suomen verotuloja yli 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Koskela päättelee, että tämän rahareiän oletetaan paikkaantuvan yhteisöveron dynaamisilla vaikutuksilla, vaikka tästä ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä.
– Me ei voida tehdä kirjanpitoa toiveajattelun varassa, Koskela muistuttaa.
Suomen velkasuhde kasvaa nyt erityisesti huonon talouskasvun takia. Merkittävin kasvun este on kotimaisen kysynnän puute, jota hallitus on pahentanut leikkaamalla juuri pienituloisilta. Pienituloisen saama raha menee suoraan kulutukseen eli kotimaiseen kysyntään. Siksi heiltä leikkaaminen on myös huonoa suhdannepolitiikkaa.
– Talous ei tasapainotu, koska leikkaukset luovat apatiaa, joka estää kulutuksen, ja koska hallitus on antanut etuja omille eturyhmilleen eli rikkaille suomalaisille. Hallituksen talouspolitiikka ei toimi. On korkea aika vaihtaa levyä — ja hallitusta, Koskela toteaa.
lehti 