Tuorein toimittajamurha tapahtui keskiamerikkalaisessa Hondurasissa kesäkuussa, kun toimittaja Javier Antonio Salinas ammuttiin Santa Rosa de Copánissa maan länsiosassa. Tapaus kuuluu lukuisiin yhä selvittämättömiin.
Salinas oli kotoisin El Salvadorista, mistä hän pakeni Hondurasiin saatuaan tappouhkauksia. Hondurasissa hän työskenteli A Todo Noticias -verkkouutispalvelussa ja hankki lisätuloja taksikuskina.
– Hondurasissa meidän toimittajien tehtävä on jakaa tietoa rikollisjärjestöistä, ja se tekee meistä niiden maalitauluja, sanoo Radio Progreson toimittaja Iolany Pérez, joka työskentelee El Progreson kunnassa Pohjois-Hondurasissa.
Yhteisöradiona toimivalla Progresolla on 34 kirjeenvaihtajaa eri puolilla maata. Pérezin mukaan he ovat suurimmassa vaarassa raportoidessaan alueilta, joilla maanomistusta ja kaivannaisten hyödyntämistä koskevat selkkaukset yltyvät koko ajan.
Rikolliset päättäjät
Myös korruptiosta puhuminen altistaa toimittajia väkivallalle tai vähintään pelottelulle. Tilannetta ei helpota, että joissakin sisämaan kunnissa pormestari tekee yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
– Sellainen pormestari voi kytkeytyä suoraan huumekauppaan tai toimii sen hyväksi, että rikollisryhmät saavat tiettyjä alueita hallintaansa, Pérez selittää.
Vastaavia kytköksiä löytyy 11 miljoonan asukkaan Hondurasista myös valtion tasolta ja yleensäkin politiikan piiristä.
Vuonna 1956 perustettu Radio Progreso on osa köyhien auttamiseksi perustettua katolista tutkimus- ja tiedotusyhteisöä (Equipo de Reflexión, Investigación y Comunicación, Eric).
Itsesensuuria ja pelkoa
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Hondurasin media on ollut väkivallan kohteena vuoden 2009 sotilasvallankaappauksesta lähtien, mikä on vahvistanut itsesensuuria ja pelkoa.
Sotilaat sulkivat Radio Progreson vallankaappauksen jälkeen syyttäen sitä osallisuudesta perustuslaillisten oikeuksien palauttamista vaativaan liikehdintään.
– Vallankaappaus oli vedenjakaja, joka pahensi tilannetta Hondurasissa. Uhka kasvoi viime vuosina, kun vallassa oli presidentti Juan Orlando Hernándezin kansallismielinen hallitus, jolla oli paljon kytköksiä huumekauppaan, Pérez kertoo.
Hän sanoo noudattaneensa kollegojensa tavoin jo 15 vuotta Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission antamia suojautumisohjeita.
Presidentti Hernández pidätettiin keväällä 2022 ja luovutettiin Yhdysvaltoihin, jossa hän sai 45 vuoden vankeustuomion. Presidentti Donald Trump kumosi sen marraskuun lopulla osana sekaantumistaan Hondurasin vaaleihin.
Lähteitä tiukataan
Hondurasilainen toimittaja Emy Padilla perusti yhdessä Jorge Burgosin kanssa vuonna 2015 tutkivaa journalismia harjoittavan digilehti Criterio HN:n.
Lokakuussa syyttäjänvirasto vaati lehteä paljastamaan lähteen, joka antoi avaintiedot järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan artikkeliin.
– Tässä loukataan ilmaisun- ja lehdistönvapauden perusperiaatteita. Ei toimittajaa tai mediaa voi siihen velvoittaa, Padilla kommentoi Hondurasin pääkaupungista Tegucigalpasta.
– Criterio on puolueeton tiedotusväline, joka ei saa rahoitusta hallitukselta, poliittisilta puolueilta tai hondurasilaisilta yrityksiltä. Koska toimimme täysin riippumattomasti, olemme jatkuvasti hallituksen, poliittisten tahojen, opposition ja yritysmaailman hyökkäysten kohteena, hän jatkaa.
Kielteistä leimaamista
Keski-Amerikka on yksi maailman vaarallisimmista paikoista journalismin harjoittajille. Valtaosa alueen 50 miljoonasta asukkaasta kärsii köyhyydestä ja sosiaalisista ongelmista sekä korruptiosta, joka mädättää sekä valtioita että liike-elämää.
Costa Rican yliopisto julkaisi vuonna 2024 raportin Keski-Amerikan sananvapaudesta. Sen mukaan toimittajat, jotka tutkivat ihmisoikeusloukkauksia, korruptiota tai järjestäytynyttä rikollisuutta altistuvat ahdistelulle, lokakampanjoille, häirinnälle ja oikeustoimille.
Raportin mukaan 60 prosenttia journalisteista sanoi luopuneensa korruptiotapausten tutkimisesta ja 55 prosenttia vältti järjestäytyneen rikollisuuden tutkimista saatuaan suoria uhkauksia. Moni toimittaja joutuu jättämään kotimaansa uhkausten takia, mikä on näkynyt erityisesti Nicaraguassa.
Selvitys listaa viisi alueen maata, joissa lehdistöä ja toimittajia kielteisesti leimaava keskustelu on voimistumassa. Maat ovat Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras ja Nicaragua.
Samaan aikaan ilmaisun- ja lehdistönvapaus taantuu ja takuut turvalliselle journalismin harjoittamiselle heikkenevät.
lehti 