KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mestarikutojan lapsia ei kiinnosta seurata isänsä jalanjäljissä

Puuvillakankaan kudontaa Siddipetissä.

Puuvillakankaan kudontaa Siddipetissä. Kuva: IPS/Rina Mukherji

Eteläisen Intian Telanganan osavaltion hienostunut kudontaperinne uhkaa katketa ilman valtion tukea.

Siddipet, Pochampally & Koyalaguddem, Intia – IPS/Rina Mukherji
22.2.2025 10.00

Eteläisessä Intiassa sijaitseva Telanganan osavaltio on kuuluisa käsinkudotuista puuvilla- ja silkkikankaistaan, joista ommellaan muun muassa sareja. Kunniakas perinne on kuitenkin uhan alla, sillä nuoret sukupolvet harjoittavat mieluummin rahakkaampia ammatteja.

Esimerkiksi hienostuneista puuvillasareistaan ja saaleistaan tunnetussa Siddipetin kaupungissa perinnekutojia on enää noin sata. He toimivat seitsemässä kudontaosuuskunnassa.

Srivikailasam on kuuluisa kutoja, jota osavaltion pääministeri on kunnioittanut ansioituneille käsityöläisille myönnettävällä Konda Laxman Bapuji -palkinnolla. Hänen sarejaan, dupatta-huivejaan ja saalejaan myydään hyvällä hinnalla vientimarkkinoilla. Silti yksikään hänen kolmesta lapsestaan ei halua periä isänsä ammattia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kutoja Ilaiyah on kutonut 60 vuotta, viidentoista ikäisestä. Hänenkään lapsensa eivät ole kiinnostuneita kutomisesta. Myös Yadagiri on kutonut kuusi vuosikymmentä, mutta sen enempää hänen poikansa kuin tyttärensäkään eivät halua oppia kutomaan.

Työlästä ja heikosti palkattua

Mestarikutoja ja myymälän omistaja Mallikarjun Siddi seurasi kuuluisan kutojaisänsä jalanjäljissä, mutta hänenkin lapsensa ovat hylänneet perinneammatin. Siddi ei kuitenkaan soimaa nuorisoa.

– Miksi nuoret haluaisivat ammattiin, jossa ansaitsee näin vähän? Sarin kutomiseen menee kolme kokonaista päivää ja kutoja saa siitä 3 000 rupiaa (noin 33 euroa). It-alalla Hyderabadissa tienaa paljon paremmin, Siddi huomauttaa.

Kankaiden kutomisen kaltaiset käsityöt ovat niin työläitä ja heikosti palkattuja, että perinteen säilyttäminen vaatii valtion tukitoimia. Telanganan kutojien mielestä tuet ovat riittämättömiä. Esimerkiksi sähkö ja kutomakoneet ovat niin kalliita, että perinnekutojien on pakko tehdä työnsä käsin kustannussyistä, ei pelkästä rakkaudesta perinteeseen.

Myös tuotteiden markkinointi on vaikeaa. Valtio maksaa kankaista enemmän kuin yksityiset asiakkaat, mutta valtion ostajat käyvät vain kerran vuodessa ja maksu tulee viiveellä.

Liian kalliita sareja

Silkkikankaistaan maailmankuulussa Pochampallyssa tilanne on samanlainen kuin Siddipetissä. Pochampallyssa kudotaan niin sanottua ikat-kangasta, jossa jokainen lanka värjätään erikseen. Ikatia ei voi kutoa koneella, joten käsityöläisyys on ainoa vaihtoehto. Tukiaiset ovat välttämättömiä.

– Meidän silkkisarimme ovat kalliita. Meillä ei ole varaa myydä halvemmalla, ellei hallitus tue meitä. Lisäharmina keskushallitus on määrännyt tuotteillemme viiden prosentin arvonlisäveron, joka tekee sareista ja muista silkkituotteista entistäkin kalliimpia, Pochampallyn kutojaosuuskunnan johtaja Rudra Anjanelu harmittelee.

Aiemmin osavaltiohallitus tarjosi markkinointitukea valtion kauppojen kautta. Niissä myytiin varsinkin juhla-aikaan alennushintaisia tuotteita, joista kutojille maksettiin normaalihinta. Näin ei enää menetellä, ja useimmat Telanganan kutojat turvautuvat tuotteidensa myynnissä käsinkutojien osuuskuntien kattojärjestöön.

– Telanganan hallituksella on ohjelma (Kalyana Lakshmi), jolla tuetaan köyhiä perheitä antamalla 100 000 rupiaa (1 130€) tyttären häihin. Hallitus voisi hyvin kustantaa lisäksi 10 000 rupian arvoisen sarin morsiamelle. Se auttaisi sekä vanhempia että kutojia, Anjanelu sanoo.

Kutojat valittavat myös hallituksen toimittaman hintatuetun langan laadusta. Yksityisiltä saa parempaa laatua, mutta kalliimmalla. Halpojen painokankaiden tulva markkinoille on myös syönyt kutojien elinkeinon kannattavuutta.

Ilmeinen ratkaisu

On ironista, että Pochampallyn, Koyalaguddemin ja Siddipetin kutojien on vaikea saada kaupaksi ylellisiä kankaitaan, vaikka kaupungit ovat osavaltion pääkaupunki Hyderabadin metropolialueen tuntumassa. Hyderabadissa kun olisi asiakaskuntana sosiaalista nousuaan juhlivaa väestöä, jolla on runsaasti käyttövaroja ja halua käyttää niitä.

Muutamat kutojat ovat kuitenkin löytäneet ilmeisen ratkaisun. Koyalaguddemissa asuvat Dudyala Shankar ja Muralikrishnan ovat monipuolistaneet tuotantoaan ja tekevät sarien ynnä muiden perinnekankaiden ohella muun muassa lakanoita. Asiakkaansa he löytävät internetistä.

– Se on ainoa keino, Muralikrishnan sanoo.

Tuotevalikoiman monipuolistaminen ja markkinoiden tavoittaminen netin kautta johtavat lisääntyneeseen myyntiin, ja se saattaa viime kädessä houkutella nuoriakin pitämään käsityöperinteen hengissä Telanganassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Intian Sikkimissä elää lukuisia alkuperäiskansoja. Kuvan matriarkka on oman kansansa elävä tietopankki, joka tuntee sekä ruoka- että lääkekasvit.

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Ngorongoron asukkaita rekisteröitymässä näennäisen vapaaehtoisesti muuttoon 600 kilometrin päähän Msomeran kylään. Siellä paimentolaisia odottaa koko joukko ikäviä yllätyksiä, mutta tässä vaiheessa he eivät sitä vielä tiedä.

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

Uusimmat

Riikka Purra ja Petteri Orpo vakuuttelivat yksimielisyyttään toimittajille tiistaina iltapäivällä.

Rasismiriihen jälkeen jäädään odottamaan, kenen perussuomalaisen puheita arvioidaan ensimmäisenä

Jouni Jussinniemi on toiminut vasemmistoliiton varapuheenjohtajana vuodesta 2019. Jatkokautta hakiessaan hän on viides ehdokas tehtävään.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

Minja Koskela.

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra selvitti hallituspuolueiden ryhmänjohtajien kokouksen antia toimittajille eduskunnassa.

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
03

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?

02.09.2025

”Vahvistaisi ostovoimaa 2 miljardilla” – STTK esittää palkansaajien sivukulujen siirtämistä osittain työnantajille

02.09.2025

Hallituksessa heti hässäkkä siitä, mitä maanantaina tuli sovituksi

02.09.2025

Hoivan teoria ja käytäntö – ”Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi”

02.09.2025

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

01.09.2025

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

01.09.2025

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

01.09.2025

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

01.09.2025

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

01.09.2025

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

01.09.2025

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

01.09.2025

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

01.09.2025

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

31.08.2025

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

31.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään