KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin asettama kestävän kehityksen paneeli piti toisen kokouksensa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa 24. - 25. helmikuuta 2011.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin asettama kestävän kehityksen paneeli piti toisen kokouksensa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa 24. - 25. helmikuuta 2011. Kuva: Lehtikuva/ Tasavallan presidentin kanslia

Helvi Kolehmainen
26.2.2011 10.13

YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin viime vuoden elokuussa asettaman maailman kestävää kehitystä pohtivan työryhmän toinen kokous oli päättyvällä viikolla Kapkaupungissa.

Pääsihteerin nimeämässä ryhmässä on 21 jäsentä (ja sihteeristö) ja sen puheenjohtajina toimivat presidentti Tarja Halonen ja Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma. Paneelin työ kestää noin vuoden.

Työryhmä koostuu politiikan, talouden, ympäristön, sosiaalisten kysymysten ja kansalaisyhteisöjen asiantuntemuksesta. Mukana on mm. lukuisa määrä entisiä pääministereitä ja ilmastoasioiden EU-komissaari. Työryhmän tehtävänä on sovittaa talouden, ympäristön ja oikeudenmukaisen sosiaalisen yhteisön haasteet kestäväksi maailmanlaajuiseksi kehitykseksi. Puolet ryhmän jäsenistä on naisia niin että tasa-arvokysymykset ja naisten ja lasten oikeudet kuuluvat keskustelussa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kyllä ihminen edelleen mahtuu mukaan kestävään kehitykseen.

Sillan rakentamista

Presidentti Tarja Halosen tekemän esityksen pohjalta Kapkaupungin kokouksen suureksi yksimielisyyden aiheeksi nousi sillan rakentaminen kahden asian välille, jonka valtiot ovat erikseen jo YK:ssa hyväksyneet. Toinen on köyhyyden ja epätasa-arvon voimakas vähentäminen, jopa poistaminen ja toisaalta sellaisen kasvun aikaansaaminen, joka mahtuisi luonnon antamiin rajoihin. Kasvussa pitäisi katsoa sekä tuotantoa että kulutusta.

– Tärkeintä on katsoa silmiin sitä totuutta, joka ilmastonmuutosaineiston tultua julkisuuteen on jo yksimielisesti todettu. Yhteisellä planeetallamme on kuitenkin joukko muita riskitekijöitä, jotka on otettava huomioon tulevaisuutta mietittäessä. Näitä ovat mm. puhdas vesi, energia, ruokahuolto, jätehuolto. Rinnakkain on asetettava ihmiskunnan puolelta tulevat vaatimukset ja toisaalta ekologinen todellisuus.

Tavoitellaanko työryhmässä ihmiskeskeistä kehitystä vai painottuvatko ekologiset näkökulmat keskustelussa?

– Kyllä ihminen edelleen mahtuu mukaan kestävään kehitykseen, sanoo presidentti Halonen. Tästä asiasta keskusteltiin vilkkaasti Kapkaupungin kokouksessa. Osa työryhmän asiantuntijoista lähtee ensisijaisesti luonnon tasapainosta, mutta erityisesti etelä painottaa, että myös sen alueen ihmisillä on oikeus parempaan tulevaisuuteen. Talousasiantuntijat painottavat omia näkemyksiään ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tavoittelevat omiaan. Eli mielipiteitä riittää.

Pohjoisella ja etelällä sama tulevaisuus

Presidentti Halonen korostaa, että pohjoinen ja etelä ovat tässä asiassa kuitenkin selvästi lähentymässä toisiaan. Nuorehko afrikkalainen lounasesitelmöitsijä korosti puheenvuorossaan, että luonnon tasapaino on myös etelässä hyväksyttävä eikä maailmaa pidä jakaa etujen mukaiseen etelään ja pohjoiseen. Samaa korosti keskustelussa myös Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma. Hän myönsi, ”että pohjoisella ja etelällä on ollut eriävä menneisyys, mutta nyt meillä on yhteinen tulevaisuus. Meillä on vain yksi yhteinen maapallo ja siinä näkyvät riskit ovat yhteisiä.”

– Vaikka me pohjoismaalaiset olemme puhuneet tästä maailman kokouksissa jo pitkään, se on varmaan vaikuttanut muiden mielestä enemmänkin selittelyltä. Nyt kun saman asian sanoo etelän arvovaltainen edustaja, on sanoman painoarvo aivan toinen, toteaa presidentti Halonen.

Joutuvatko hyvinvointivaltioissa elävät ihmiset sitten luopumaan jostakin tasa-arvon nimissä?

– Ylenpalttisesta elämäntavasta ja ylenmääräisestä energian kulutuksesta, mutta kyllä tämä osa ihmiskunnasta selviää aika vähällä. Koulutus ja terveydenhoito ja muut palvelut eivät kuluta ja monia asioita voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin energiaa säästämällä ja oikeaa tekniikkaa käyttämällä. Tätähän tehdään jo nyt ja se vähentää menetysten vaaraa.

Mitä on vihreä kasvu?

– Kasvu on tervetullutta, mutta sen pitää olla oikeudenmukaisesti jaettua ja ekologian huomioonottava, sanoo presidentti Halonen. Vihreän kasvun keskustelu on vasta alussa, mutta seuraava työryhmän kokous pidetään toukokuussa Helsingissä ja siellä tämä teema nousee varmaan keskeiseksi. Meillä Suomessa on hyviä esimerkkejä uutta teknologiaa käyttävistä pienistä ekologisista yrityksistä. Meillä on uusiutuvaa energiaa ja siihen erikoistuneita yrityksiä ja yrityksiä jotka osaavat käyttää perinteisiäkin raaka-aineita tehokkaammin kuin ennen. Tässä kehityksessä on arvioitava monta muuttujaa yhtä aikaa ennen kuin lopputulos on hyvä. Näitä esimerkkejä aiomme esitellä työryhmän jäsenille.

Nuorten työttömyys on suuri riski

Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua myös nuorten työttömyydestä ja koulutuksen puutteesta (johon kehitysmaissa köyhyys tiiviisti liittyy) ja niiden aikaansaamasta sosiaalisesta riskistä. Etelä-Afrikan nuorten alle 27-vuotiaiden työttömyysprosentti on 48 ja presidentti Halosen mukaan arabimaiden kansannousulla on paljon tekemistä juuri työttömyyden kanssa. Mutta nuorten työttömyys on ongelma myös Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Nyt nähdään, että vaikka Suomi on hyötynyt paljon globalisaatiosta, ei enää olla kultapossukerholaisia niin kuin ennen. Kasvun mukana on kadonnut eri puolilla maailmaa erittäin paljon työpaikkoja. Kehitysmaissa puhutaankin jo kolmannen teollisen vallankumouksen tarpeellisuudesta.

Vanhentuneet talousopit

– Maailmassa edelleen vaikuttavat talousopit ovat ajalta ennen globalisaatiota, ennen kestävän kehityksen vaatimuksia, ennen finanssikriisejä ja ennen ihmisoikeuksien tunnustamista, sanoo presidentti Halonen.

– Nyt ollaan aivan erilaisessa tilanteessa ja vaaditaan aivan erilaisia ratkaisumalleja maailman talousongelmiinkin. Olen puheenjohtajana kannustanut työryhmän jäseniä esittämään rohkeita, eriäviä mielipiteitä ja konkreettisia ehdotuksia oikeudenmukaisuuden tavoitteiksi. Siihen on kannustanut myös pääsihteeri Ki-moon. Kapin keskustelussa tätä rohkeutta jo oli selvästi näkyvissä. Mutta hidasta tämä on ollut. Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin johdolla mietitty kestävän kehityksen ensimmäinen ohjelma valmistui jo 25 vuotta sitten. Se ohjelma jäi toteuttamatta, sanoo Halonen. Nyt ei tällaiseen ole enää varaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään