Dean Loreyn Painajaisakatemia sarjan toinen osa Hirviöiden kosto jatkaa sujuvasti tarinaa sortumatta liialliseen toistoon.
Ensimmäistä osaa tuli moitituksi harrypottermaisuudesta, samoin taitaa käydä tälle toisellekin osalle. Ilmassa on kuitenkin varovaista toiveikkuutta sen suhteen, että tämäkin akatemia olisi saamassa ihan omat mittasuhteensa. Ymmärrettävähän toki on, että kun kirjoitetaan hyvän ja pahan välisestä taistelusta ja valinnoista, osuvat pääaihiot lähes kaiken lastenkirjallisuuden kanssa yksiin.
Painajaisakatemia -sarjassa on kolme päähenkilöä (kaksi poikaa ja yksi tyttö), kierolta vaikuttava opettaja, hallinnossa selvästi puolueellisia hahmoja ja selkeä vihollinen, jota vastaan käydä. Lisätään keitokseen vielä mielikuvitukselliset olennot ja traagiset perhetaustat, niin rinnastamatta jättäminen on jo aika haastavaa.
Charlie, Theodore ja Violet seikkailevat jälleen muutaman askeleen kauemmaksi lapsuudesta.
Onneksi Lorey tuo kuitenkin tällä kertaa seokseensa uusia aineksia, upottamalla mukaan muun muassa hydran ja Bermudan kolmion. Ei kirjailijaa siitä voi moittia, etteikö tarinassa olisi vauhtia, iloa ja mielikuvitusta. Hirviöiden kosto on kiihkeärytminen seikkailu, joka parhaissa kohdin onnistuu yllättämään vähän varttuneemmankin lukijan.
Tällä kertaa Charlien Benjaminin, pojan jonka painajaiset avaavat ovia hirmuisille hirviöille, on pelastettava muun muassa Vartija, jotta Painajaisakatemia voisi jatkaa turvallisesti toimintaansa. Samaan aikaan Painajaishallinto haluaa rajata Charlien ja muiden kaksivoimaisten hirmuiset kyvyt ja valmis tekemään miltei mitä vain kääntääkseen joukot heitä vastaan.
Niinpä kolmikko Charlie, Theodore ja Violet seikkailevat jälleen muutaman askeleen kauemmaksi lapsuudesta. Seuraava osa näyttänee miten pitkälle kolmikko kasvaa ja pääseekö se erkaantumaan Potterin viitan alta.
Dean Lorey: Painajaisakatemia 2 – Hirviöiden kosto. Suomennos: Kari Koski. Otava 2011. 252 sivua.
uutiskirje 