Vasemmistoliitto jäi viime viikolla ainoana puolueena ulos velkajarrusopimuksesta.
– Jo EU-säännöt edellyttävät Suomelta hyvin tiukkaa sopeutusta. Emme nähneet perusteita tiukemmalle kansalliselle lisäsääntelylle. Tämä sitoo entisestään talouspolitiikan liikkumavaraa, vasemmistoliittoa parlamentaarisessa työryhmässä edustanut kansanedustaja Hanna Sarkkinen perusteli.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz totesi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että velkajarruun sitoutuneet puolueet käytännössä asettuivat hallituksen finanssipolitiikan suuren kuvan taakse.
”Ilman tämän kauden sopeutuksia velkajarrun polku olisi huomattavasti haastavampi”, hän kirjoitti.
Kun 8 yhdeksästä puolueesta sitoutuu velkajarruun tulee samalla myös selväksi se, että sama joukko käytänössä asettuu hallituksen finanssipolitiikan suuren kuvan taakse.
Ilman tämän kauden sopeutuksia velkajarrun polku olisi huomattavasti haastavampi.
— Anders Adlercreutz (@adleande) October 20, 2025
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kirjoitti maanantaina puolueen suhtautuvan muiden eduskuntapuolueiden tavoin vakavasti velkaantumiseen.
”Me emme kuitenkaan usko hyvinvointia ja tärkeitä investointeja torppaavan velkajarrun olevan parannus tilanteeseen – se sijaan velkajarru voi pahimmillaan olla uhka hyvinvointivaltiolle, mikäli se johtaa rajuihin leikkauksiin”, Koskela kommentoi Facebookissa.
Mitä vasemmistoliitto sitten tekisi toisin kuin velkajarruun sitoutuneet puolueet? Koskela esitteli neljä asiaa.
Ensimmäiseksi puolue tekisi ”järkevää suhdannepolitiikkaa”.
”Velkajarru edellyttää leikkaamaan matalasuhdanteessa, mikä uhkaa ajaa Suomen loputtomaan leikkauskierteeseen ja velkajarrusta tulee kasvujarru. Orpon hallituskaudella on nähty, että se ei taita velkasuhdetta, mutta kasvattaa työttömyyttä”, Koskela kirjoitti.
Toiseksi sopeuttamisen tulee olla oikein mitoitettua. Holtiton ja vastuuton leikkaaminen johtaa työttömyyden ja eriarvoisuuden kasvuun.
”Me leikkaisimme ympäristölle haitallisia tukia, verottaisimme suuryrityksiä ja -omistuksia enemmän ja laittaisimme talouden rattaisiin vauhtia vihreillä investoinneilla.”
Kolmanneksi vasemmistoliitto huomioisi myös tulopuolen.
”Orpon hallitus on valinnut tien, jossa pienituloisilta leikataan koko ajan enemmän ja hyvätuloisille myönnetään avokätisiä veroaleja. Vasemmistoliitto katsoo, että hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää tulopuolesta huolehtimista. Palauttaisimme varallisuusveron miljoonaomistuksille poislukien oma asunto ja kohtelisimme ansio- ja pääomaveroja samalla progressiivisella asteikolla.”
Lopuksi vasemmistoliitto haluaa uudistaa kehysmenettelyn. Senkin ongelma on, että kehysmenettely huomioi menot, mutta ei tuloja.
”Tämä rohkaisee tekemään tehottomia veroaleja, jotka eivät vaikuta menokehyksiin, vaikka ne heikentävätkin valtion tuloja ja lisäävät velkaantumista. Meidän mielestämme kehysmenettelyssä pitäisi voida tehdä menolisäyksiä, mikäli lisäykselle voidaan osoittaa samansuuruinen tulonlähde, kuten tietyn veron korottaminen.”
SDP:n kapinallinen: miljardeja lisää leikattavaa
SDP:n eduskuntaryhmässä velkajarrua vastustanut Matias Mäkynen esitteli blogissaan valtiovarainministeriön laskelmiin pohjautuen, miten paljon enemmän velkajarru voi pakottaa sopeuttamaan EU-sääntelyyn verrattuna. Kyse on useista miljardeista euroista vaalikaudella.
”Sopeutuksen mittaluokan ollessa suuri jo EU-sääntöjä noudatettaessa ja sen uhatessa tiukentua entisestään kansallisen sääntelyn myötä tulevat kansalliset investoinnit kasvun kiihdyttämiseen olemaan erittäin vaikeita toteuttaa. Tämä edelleen uhkaa heikentää Suomen pitkän aikavälin kasvua, kasvattaa velkaantumista ja kasvattaa sopeutusvaateita entisestään. Uhkana on kierre, jossa sopeutus ja heikko talouskasvu pahentavat toisiaan”, Mäkynen veti yhteen.
Mäkysen arvion mukaan sopeutusvaatimusten noustessa miljardeilla ei leikkauksia koulutukseen, sote-palveluihin ja sosiaaliturvaan pystytä käytännössä välttämään.
”Nämä leikkaukset tulevat jo aiemmin tehtyjen leikkausten päälle ja vaikeuttavat merkittävästi aiempien leikkausten perumisen.”