Vasemmistoliiton kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin

Hyvien uutisten vasemmistoliitto -kirjoitussarjan neljäs osa kertoo, miten vasemmistoliiton jäsen- ja äänestäjäkunta on laajentunut ja sen ajamat poliittiset tavoitteet monipuolistuneet. Tämä on kuvaus siitä miten kypsään keski-ikään ehtineiden miesten työväenpuolueeseen tehtiin tilaa nuorten ja naisten suosimalle punavihreälle liitolle.

Uusi puoluebarometri: 40 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti vasemmistoliittoon

Ennen varsinaiseen kirjoitukseen siirtymistä kuitenkin kommentti tuoreeseen koko kirjoitussarjaan liittyvään uutiseen. Kuluneen viikon hyvä uutinen vasemmistoliitosta sisältyi puoluebarometriin, jossa puolue sai kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Tämä kuuden suurimman puolueen kahdesti vuodessa Verianilta tilaama kysely ei sinänsä olisi muita gallupeja kummempi, mutta sen tuloksia katsotaan tarkkaan, koska sen koetaan ennustavan hyvin seuraavien eduskuntavaalien tulosta.

Vasemmistoliittoon suhtautui uusimmassa kyselyssä myönteisesti 40 prosenttia vastaajista, useampi kuin koskaan ennen. Tulos ei kuitenkaan itse asiassa ole paras tulos. Muutkin puolueet paransivat tuloksiaan merkittävästi. Kevään barometrissä puolueiden keskiarvo oli vain 33 prosenttia, nyt 39,1 prosenttia.

Vasemmistoliiton tuloksen arvon punnitsemiseksi on taulukkoon 1 lisätty kunkin kyselyn osalta kaikkien puolueiden keskiarvo ja verrattu sitä vasemmistoliiton tulokseen. Näin laskien vasemmistoliitto sai kaikkien aikojen kolmanneksi parhaan tuloksen, erittäin hyvän siis. Vasemmistoliittoon on suhtauduttu myönteisemmin kuin kaikkiin puolueisiin keskimäärin vain neljä kertaa, vuoden 2018 ja tämän vuoden kyselyissä.

Vasemmistoliiton syntyminen punavihreäksi puolueeksi vei kaksi vuosikymmentä

Kirjoitussarjan aikaisemmissa osissa on havaittu, että vasemmistoliitto menetti kannatustaan 2010-luvun alkuun saakka ja kannatus on sen jälkeen noussut, vaikka kannatuksen vähenemistäkin useissa vaaleissa on sattunut. Samanaikaisesti kannatuksen nousun kanssa on tapahtunut suuri muutos puolueen jäsen- ja kannatuspohjassa.

Vasemmistoliiton jäsenistä ja kannattajista puolueen alkuvuosina ei ole paljoa julkista tietoa. Vuoden 1992 kuntavaalien tiedoista (katso Kunnallisvaalit 1992, Tilastokeskus) voimme lukea, että vasemmistoliiton ehdokkaista oli 69,7 prosenttia ja valituista 72,3 prosenttia miehiä, selvästi enemmän kuin ehdokkaista ja valituista keskimäärin. Kaikista valtuustoihin valituista oli 11,3 prosenttia alle 35-vuotiaita, vasemmistoliiton valtuutetuista vain 7,9 prosenttia. Kaupunkien ulkopuolella annettiin 36,5 prosenttia kaikista äänistä, vasemmistoliiton äänistä 33,4 prosenttia.

Vuoden 1992 eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaista oli naisia 42,6 prosenttia, mutta eduskuntaan valituista 19 kansanedustajasta naisia oli vain viisi. Vasemmistoliitolla oli kaikkein miesvaltaisin eduskuntaryhmä

Vuonna 1991 valitussa eduskunnassa vasemmistoliitolla oli keski-iältään vanhin eduskuntaryhmä. Nuorin jäsen ryhmässä oli 38-vuotias Martti Korhonen. Vuonna 1991 yli puolet vasemmistoliiton ehdokkaista oli 30‒44-vuotiaita, mutta valituista yli puolet oli 45‒59-vuotiaita.

Runsas neljännes eli viisi vasemmistoliiton kansanedustajista edusti perinteisiä työläisammatteja, hallinnollisissa tehtävissä oli toiminut neljä, terveydenhuollon ammattilaisia ja toimittajia oli kolme kumpaakin, opettajina toimineita kaksi ja lisäksi ryhmään kuului yksi maanviljelijä ja yksi työsuojelutarkastaja.

Vasemmistoliittoa perustettaessa luvattiin uudenlaista, nuorekasta modernia puna-vihreätä puoluetta. Perustavassa kokouksessa hyväksytyn ohjelman alaotsikko oli ”Punaista politiikkaa vihreän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta”. Puolue ei onnistunut pitämään lupaustaan pitkään aikaan. Puolueen edeltäjien heikkoudet periytyivät, eivät niinkään vahvuudet. Vasemmistoliitto oli vahvasti kypsää keski-ikää elävien, vanhoja puoluekaunoja hautovien miesten puolue, jonka yhteiskunnallinen mielenkiinto keskittyi lähinnä tulonjakoon. Köyhien etujen puolustaminen on tosin ollut kaikkina aikoina vasemmistoliiton ja sen edeltäjien toiminnan ydintä.

Teollisuustyöläisten kannatukseen nojautuva strategia oli tullut tiensä päähän. Perinteisten työläisammattien harjoittajien määrä supistui voimakkaasti. Vasemmistoliiton kannatus kasvoi vuoden 1995 vaaleissa, mutta kaikissa muissa vaaleissa kannatus hiipui vuoden 2012 presidentinvaaliin saakka.

Yksi merkkipaalu vasemmistoliiton paluussa perustavan kokouksensa punaisiin ja vihreisiin teemoihin oli vuonna 2006 ilmestynyt Paavo Arhinmäen kirja Puna-vihreä sukupolvi. Arhinmäki kirjoitti: ”Vasemmistoliitto perustettiin punavihreäksi puolueeksi 1990 Helsingin jäähallissa. Vuosien varrella punainen väri on haalistunut ja vihreä rapissut pois. – – Punavihreästä puolueesta on tullut pikkuhiljaa punaharmaa. – – Ilman Vasemmistonuorten panosta puolue olisi varmasti unohtanut koko perustamiskokouksen lähtökohdan ja samalla menettänyt otteensa tulevaisuudesta”.

Arhinmäki huomautti, että oli kaksi vasemmistoliittoa. Puolueohjelmien mukaan sekä äänestäjien ja varsinkin nuorten jäsenten ajatuksissa vasemmistoliitto korosti ympäristökysymyksiä ja arvoliberalismia, mutta ulospäin vasemmistoliitto näyttäytyi konservatiivisena puolueena. Arhinmäki valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi kesällä 2009.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta menettivät kannatustaan. Vuoden 2007 vaaleissa vasemmistoliittoa äänestäneistä neljä prosenttia äänesti SDP:tä ja neljä prosenttia vihreitä. Perussuomalaisten äänestäjiksi siirtyi kahdeksan prosenttia vasemmistoliittoa edellisissä vaaleissa äänestäneistä. Äänestäjät kulkivat toiseenkin suuntaan: vasemmistoliitto sai enemmän uusia äänestäjiä sekä sosiaalidemokraateilta että vihreiltä kuin menetti näille puolueille.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän keski-ikä laski olennaisesti. Viisi ryhmän jäsenistä oli alle 35-vuotiaita ja kuusi jäsenistä 1970-luvulla syntyneitä. Vasemmistoliiton ehdokkaat ja valitut olivat edelleen keskimääräistä vanhempia. Vasemmistoliiton ehdokkaista naisia oli 43,6 prosenttia. Äänistä naiset saivat ennätysmäiset 46,1 prosenttia. Enemmistö, 56 prosenttia vasemmistoliittoa äänestäneistä, oli ensimmäistä kertaa naisia.

Punavihreä vasemmistoliitto onnistui muuttamaan jäsenistönsä ja kannattajakuntansa ikärakennetta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa eniten nuoria ehdokkaita oli vasemmistoliitolla (33) ja vihreillä (27). Ehdokkaiden keski-ikä oli 45,8 vuotta. Alin ehdokkaiden keski-ikä oli vihreillä (40,6) ja vasemmistoliitolla (43,3).

Vasemmistoliiton aktiivisuuden laajentuminen ympäristö- ja tasa-arvokysymyksiin ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, että vasemmistoliitto olisi hylännyt perintönsä työväenpuolueena. Vasemmistoliiton tiedotteiden kärkiaiheista heinäkuussa tehty analyysi Orpon hallituksen ajalta kertoo, että työelämäkysymykset ovat olleet vasemmistoliiton puheenaiheena useammin kuin mikään muu teema.

Seuraavissa kappaleissa tehdään yhteenveto niistä muutoksista, joita vasemmistoliiton jäsenistössä ja kannattajissa on tapahtunut viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana.

Mitä vasemmistoliittolaiset tekevät?

Kuntavaaliehdokkaat ovat sellainen joukko, joka antaa kohtuullisen kattavan kuvan vasemmistoliiton jäsenistä ja kannattajista, ainakin aktiivijäsenistöstä. Seuraava esitys on koottu siten, että olen listannut kaikki vasemmistoliiton ehdokkaiden antamat arvot ja ammatit vuosien 2012 ja 2025 kuntavaaleissa. Tulos ei ole aivan tarkka, sillä ehdokas voi esittäytyä vain kahdella tittelillä. Jos hän päättää esittäytyä kunnanvaltuutettuna ja eläkeläisenä, ei tule ilmi, että hän työkseen on kirvesmies tai lähihoitaja. Suuntaa-antava tulos aivan varmasti on.

Vuonna 2012 vasemmistoliiton ehdokkaista 16,0 prosenttia ilmoitti olevansa eläkeläisiä, tänä vuonna 18,7 prosenttia. Tämä näyttää olevan ristiriidassa niiden tutkimustulosten kanssa, jotka kertovat, että vasemmistoliiton kannatus on vähäistä korkeimmissa ikäluokissa. Asian selitys lienee se, että vuosikymmenet vasemmistoliitossa olleet veteraanit ovat aina puolueensa käytettävissä.

Opiskelijoiden osuus vasemmistoliiton ehdokkaista oli 5,6 prosenttia vuonna 2012 ja 9,2 prosenttia kevään kuntavaaleissa. Tämä on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että vasemmistoliiton kannatus on suuri nuorten parissa.

Vuonna 2012 vasemmistoliitolla oli 434 (12,4 prosenttia) sellaista ehdokasta, joiden ammattinimikkeen osa oli ”mies”, tänä vuonna heitä oli vain 178. Osittain tämä johtuu ammattinimikkeiden muuttamisesta sukupuolineutraaliksi, mutta pääosin siitä, että kirves-, metalli- ja rakennusmiesten lukumäärä on vähentynyt nopeasti sekä työelämästä että vasemmistoliiton ehdokaslistoilta.

Ammattinimikkeiden osuus ”hoitaja” on ohittanut miehen. Vuonna 2012 hoitajia oli 11,3 prosenttia ja keväällä 12,2 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista.

Pää- ja muita luottamusmiehiä oli vuonna 2012 vasemmistoliiton ehdokkaista 3,9 prosenttia ja tänä vuonna 4,1 prosenttia. Myös työsuojeluvaltuutettujen suhteellinen osuus on kasvanut. Luottamushenkilöiden lukumäärä on kasvanut terveydenhoito- ja sosiaalialoilla.

Vasemmistoliiton ehdokkaista oli vuonna 2012 yrittäjiä 126 (3,6 prosenttia) ja kevään vaaleissa 119 (4,3 prosenttia).

Vasemmistoliiton asemat vahvistuvat myös insinöörikunnassa. Vuonna 2012 yksi prosentti ehdokkaista ilmoittautui insinööriksi, keväällä kaksi prosenttia.

Suurin muutos on tapahtunut niiden ammattinimikkeiden osalta, joissa esiintyy sana ”asiantuntija”. Vuonna 2012 vasemmistoehdokkaina oli 20 asiantuntijaa, keväällä jo 118. Kyse ei ole vain asiantuntijoiden osuuden lisääntymisestä vasemmistoliiton ehdokkaissa, vaan kyse on työelämän kehittymisessä laajaa asiantuntemusta vaativaksi. Työväenjärjestöissäkin oli ennen sihteereitä ja toimitsijoita, nykyisin asiantuntijoita.

Erilaisten ajoneuvojen kuljettajat ovat olleet suuri ryhmä vasemmistoliiton ehdokaslistoilla. Vuonna 2012 listoilla oli 96 ja tänä vuonna 52 kuljettajaa. Linja-autonkuljettajia oli vuonna 2012 vielä 23, tänä vuonna 16. Trukinkuljettajia oli vuonna 2012 vielä viisi, nyt ei yhtään.

Alkutuotannossa toimivien ehdokkaiden lukumäärä on pudonnut rajusti, mutta ei vain ehdokaslistoilla. Vuonna 2012 metsureita oli 19, nyt kuusi, vastaavasti viljelijöitä 19 ja viisi, maatalouslomittajia 11 ja neljä, kalastajia kuusi ja kolme, kaivosmiehiä viisi ja yksi. Poromiehet ovat säilyneet: heitä oli molemmissa vaaleissa kaksi.

Vasemmistoliitolla on paljon ehdokkaita väestöryhmissä, jotka äänestävät harvemmin

Tilastokeskus tekee erinomaista työtä. Vaalitulosten lisäksi se tarjoaa paljon tietoja ehdokkaista ja eri äänestäjäryhmien äänestysaktiivisuudesta vaalianalyysien pohjaksi. Seuraavien taulukoiden luvut on poimittu Tilastokeskuksen aineistoista.

Työlliset (äänestysprosentti 54,5) ja eläkeläiset (59,3) äänestävät useammin kuin opiskelijat (41,5) ja työttömät (35,7) tai työvoiman ulkopuolella olevat (27,3). Työttömien osuus vasemmistoliiton ehdokkaista on suurempi kuin työttömien osuus äänioikeutetuista. Eläkeläiset ovat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä, ja heidän osuutensa vasemmistoliiton ehdokkaista on korkea, mutta vain viisi prosenttia eläkeläisistä äänestää vasemmistoliittoa.

Äänioikeutettujen ja kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on noussut huomattavasti, mutta vasemmistoliiton ehdokkaiden koulutustaso on noussut vielä enemmän kuin muiden. Vasemmistoliitolla on kuitenkin edelleen enemmän vain perusasteen suorittaneita ehdokkaita kuin puolueilla keskimäärin. Vasemmistoliiton kannalta on huono asia, että vähiten koulutetut jättävät useammin äänestämättä kuin muut.

Vasemmistoliiton ehdokkaista suurempi osuus kuuluu alimpaan tuloryhmään kuin ehdokkaista keskimäärin. Alimpiin tuloryhmiin kuuluvien äänestysaktiivisuus on heikko. Kahden vähiten ansaitsevan tuloryhmän äänestysprosentti oli tämän vuoden kunnallisvaaleissa 39,3. Kahden eniten ansaitsevan tuloryhmän äänestysprosentti oli 67,1. Vasemmistoliiton ehdokkaista ylimpään tuloryhmään kuuluu pienempi osuus kuin äänioikeutetuista, vain 8,4 prosenttia. Kuntavaaliehdokkaat ovat keskimäärin paljon varakkaampia kuin kansalaiset keskimäärin: yli viidennes ehdokkaista kuuluu eniten ansaitsevaan kymmenykseen.

Tilastokeskus on julkaissut vain alimman ja ylimmän tulokymmenyksen ehdokasmäärät, mutta äänestysaktiivisuuden se on julkaissut tuloviidenneksittäin.

Vieraskielisten ehdokkaiden osuus vasemmistoliiton ehdokkaista on samalla tasolla kuin kaikkien ehdokkaiden, mutta kovin kaukana vieraskielisten osuudesta kaikista äänioikeutetuista.

Peräti 13 prosenttia 18–34-vuotiaista äänestäjistä kannattaa vasemmistoliittoa

Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen selvitys vasemmistoliiton äänestäjäkunnasta kertoo, että sen kokoonpanossa jatkui samansuuntaisia muutoksia kuin 2010-luvulta lähtien on tapahtunut. Vasemmistoliittoa äänesti yhdeksän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä. Naisten ääniosuus oli sama, mutta suosio miesten keskuudessa laski kaksi prosenttiyksikköä. Se ei ole hyvä uutinen. Vasemmistoliitto onkin julkaissut aikaisemmin tänä vuonna uuden miespoliittisen ohjelman Miehille parempi ja pidempi elämä

Vasemmistoliiton äänestäjille tärkeimmät kysymykset olivat vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vanhustenhoitoa ja ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat asiat. Nuoria ja lapsiperheitä koskevat asiat olivat vasemmistoliiton kannattajille tärkeämpiä kuin muiden puolueiden kannattajille.

Vasemmistoliiton kirjoissa oli vuonna 1990 eli puolueen perustamisvuonna 17 440 jäsentä. Vuonna 2010 jäseniä oli 9 438, vuonna 2015 jo 10 027, ja viime vuonna saadun peräti 2 047 jäsenen lisäyksen myötä vuoden 2024 viimeisenä päivänä jäsenrekisterissä oli 14 114 jäsentä.

 

Vasemmistoliiton toiminnalle ovat tärkeitä omien jäsenten ja kannattajien lisäksi myös muut poliittiset puolueet. Kirjoitussarjan viides osa paneutuukin puoluekentän kysymyksiin.

Tämä kirjoitussarja julkaistaan osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä.

Hyvien uutisten vasemmistoliitto

Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan neljäs osa.

Osa 1/6: Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jo neljä kertaa peräkkäin

Osa 2/6: Kansanedustaja jokaisesta vaalipiiristä

Osa 3/6: Kannatus kasvuun koko maassa

Osa 4/6: Kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin

Osa 5/6: Löytyy oma paikka puoluekartalla

Osa 6/6: Vaalimatematiikka tuo yllätyksiä