Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien keskiviikkona julkaisemassa raportissa Marinin hallituksen taloudenpito saa tiukkaa kritiikkiä: valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.
Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.
– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö.
VTV:n mukaan valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.
Raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.
– Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, Kangasrääsiö sanoo.
Kehystä ei noudatettu kertaakaan
Finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin keväällä 2020 koronan takia. Raportissa kysytään, miksi hallitus ei peruuttanut osaa hallitusohjelmansa mukaisista menolisäyksistä ja allokoinut niitä koronakriisistä seuranneisiin menotarpeisiin, kun pandemia muutti talouden näkymiä. Sen sijaan hallitus nosti kokonaismenotasoa merkittävästi luopumalla menojen budjetointia rajoittavasta menokehyksestä vuonna 2020.
Hallitus rikkoi kehyksen useita kertoja, eikä siten noudattanut asettamaansa menokehystä koko hallituskauden aikana.
Raportissa verrataan tilannetta Tanskaan, jossa menokatto poistettiin vain covid-pandemian torjuntaan liittyviltä menoilta vuosilta 2020–2022. Tällöin menotaso olisi noussut hetkellisesti merkittävästi, mutta palautunut vuoden 2021 jälkeen lähelle tavanomaista menojen kasvutrendiä.
Elvytyksen ajoitus epäonnistui
Osa koronakriisiin liittyvistä menoista oli tarkoitettu vastasyklisen finanssipolitiikan välineiksi torjumaan koronan aiheuttamaa taantumaa. Ne eivät kuitenkaan ajoittuneet akuuttiin kriisiin vaan myöhempään ajankohtaan, jolloin talous oli jo voimakkaassa kasvussa.
Koronan jälkeen Suomen talous lähti voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2021 Suomen bruttokansantuote kasvoi reaalisesti jopa 2,7 prosenttia, kuten valtiovarainministeriö oli ennustanutkin.
Ennustetusta talouskasvusta huolimatta vuoden 2021 talousarvio oli reaalisesti 13 prosenttia tavanomaista suurempi, mikä tarkoittaa noin 8,4 miljardia euroa.
Pandemian alussa oli vallalla keskustelu, jonka mukaan edellisten talouskriisien aikana tehtyjä talouspoliittisia virheitä ei haluttu toistaa. Keskustelussa viitattiin erityisesti liian kireään finanssipolitiikkaan. Oikeutusta erittäin elvyttävälle talouspolitiikalle haettiin siten arvioista, joita aiemmista kriiseistä, etenkin 1990-luvun lamasta, oli tehty.
VTV:n raportin havaintojen mukaan covid-pandemiassa mentiin puolestaan liian pitkälle finanssipoliittisessa elvytyksessä. Kriisin jälkeen ei palattu normaaliin talouspolitiikkaan ja finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen.
uutiskirje 