”Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi paras käyttäytyä. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan, sillä jälkiviisaan silmä on somassa paikassa ja se kahtoo taaksepäin”.
Näin yhtä viisauden lajia pohtii Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen Veikko Huovisen romaanissa.
Pylkkäsen luonnehdinta sopii hyvin korona-ajan politiikasta virinneeseen keskusteluun, jonka käynnisti Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV keskiviikkona julkaisemallaan raportilla Sanna Marinin hallituksen rahankäytöstä. Johtopäätös oli, että rahahanoja pidettiin auki liian pitkään ja sitä kului muuhunkin kuin tarpeelliseen.
VTV itse teki 8 000 miljoonan euron laskuvirheen laskelmissaan.
Kokoomus ja perussuomalaiset ottivat – totta kai, niin kuka tahansa olisi ottanut – raportista kaiken irti: edellisen hallituksen sanottiin tuhonneen Suomen talouden ja olevan syyllinen nykyisen hallituksen vielä suurempaan velanottoon.
Edellisen hallituksen edustajien muistikuvissa taas silloinen oppositio hyväksyi Marinin hallituksen toimet ja osittain vaati vielä suurempaa rahankäyttöä koronan aiheuttaman taloudellisen tuhon välttämiseksi.
Eduskunnan pöytäkirjat paljastavat lahjomattomasti, mitä tapahtui todella.
Velanotto repesi, kaikki kannattivat
Ensinnäkin Marinin hallitus reagoi koronaan ennätysmäisen nopeasti. Suomeen julistettiin poikkeusolot 16.3.2020, ja alle kuukausi myöhemmin 14.4.2020 eduskunta pääsi keskustelemaan lisäbudjetista, jossa verotuottojen arvioitiin romahtavan koronan takia 4,7 miljardia euroa ja määrärahoja esitettiin lisättäväksi 3,6 miljardia euroa.
Nettolainanotto vuodelle 2020 oli budjetoitu noin kolmeksi miljardiksi euroksi. Pandemia tuhosi suunnitelman. Koronan takia lainanottoa korotettiin yli 9 miljardilla. Rahaa tarvittiin roimasti lisää yritysten tukemiseen ja sosiaaliturvaan, kun Suomi oli suljettuna.
– Lyhyellä aikavälillä otamme siis kaksinumeroisen miljardimäärän lainaa, jotta lasten, nuorten, perheiden, ikäihmisten, työntekijöiden ja yrittäjien arki sujuisi myös koronakriisin oloissa, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi ennakoiden myös tulevia lisäbudjetteja.
Lainanotto nousi siis kevään 2020 näkymissä yli 12 miljardiin euroon.
Lisää rahaa, arvoisa hallitus
Kokoomuksessa viime vaalikaudella talouspolitiikasta vastannut Timo Heinonen oli Kulmunin kanssa samaa mieltä:
– Yritykset eivät tarvitse tässä tilanteessa lisää byrokratiaa, vaan suomalaiset yritykset tarvitsevat nyt, arvoisa hallitus, lisää rahaa.
Heinosen mukaan lisää rahaa tarvitsivat kaikki yritykset.
– Oikeastaan voi sanoa, että tämä ei enää rajoitu mihinkään tiettyyn toimialaan vaan itse asiassa kaikkiin suomalaisiin yrityksiin. Täällä olemme aiemmin puhuneet partureista, kosmetologeista, fysioterapeuteista ja monista muista, ja nyt kun tilanne on pitkittynyt ja lähiopetus on muuttunut etäopetukseksi, niin esimerkiksi koulukuljetusyritykset ovat äärimmäisen tukalassa tilanteessa, taksit, bussit ja vastaavat. Sinne pitää saada nopeasti toimenpiteitä ja apua.
Heinonen piti ongelmana vain sitä, että toimenpiteet ovat liian hitaita.
– Kokoomus onkin tänään jättänyt esityksen, jolla ravintola-alalle ohjataan huhtikuussa ensimmäinen tukipaketti, joka olisi 200 miljoonaa euroa, toukokuussa tarvitsemme sinne lisää.
Lisäksi testaamiseen kokoomus esitti 200 miljoonaa euroa lisää.
Kiitosta Heinonen jakoi erityisesti opetusministeri Li Anderssonille (vas.).
– Silloin kun koulut päätettiin sulkea, niin kävimme keskusteluja täällä salissa ja jopa kahdenkin kesken, ja sanoit silloin kollegallesi, ministeri Pekoselle, että ”mehän hoidamme tämän”, ja te olette sen nyt hoitaneet. Nämä pienituloiset perheet, joiden äiti tai isä on joutunut jäämään kotiin lasten lähiopetuksen muututtua etäopetukseksi, saavat nyt siihen taloudellista tukea. Olette tehneet siinä sen, mitä lupasitte, ja uskon, että sen moni perhe ottaa kiitoksella vastaan.
Julkiset tilat desinfioitava, vaati perussuomalaiset
Nykyinen sisäministeri Mari Rantanen (ps.) nimesi kolme kohdetta, jotka tarvitsevat enemmän rahaa kuin hallitus esitti. Ne olivat väliaikainen tuki myös yli 10-vuotiaiden vammaisten lasten vanhemmille, jotka joutuvat olemaan palkatta pois töistä, kun hallitus esitti tukea alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille.
Toinen kohta oli korotus omaishoidon tukeen, ja kolmas vaarallisen työn lisä hoitohenkilöstölle, joka ohjattaisiin lisäämällä tukea kunnille.
Juuri kuntien liiallista tukemista VTV arvosteli.
Vastalauseessaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön perussuomalaiset esitti 150 miljoonaa euroa enemmän rahaa koronatestaukseen, ja velan ottamista varmuuden vuoksi heti hallituksen esittämää enemmän, koska oli odotettavissa, että velkapurkille tulevat kaikki muutkin maat.
Lisäksi perussuomalaiset vaati hallitukselta viipymättä uutta lisätalousarviota, ”jossa turvataan huoltovarmuus sekä tarvittava osaaminen ja välineistö julkisten tilojen desinfiointitoimenpiteitä varten”.
Yli 9 miljardia lisää velkaa ei siis riittänyt perussuomalaisille kuin käynnistysryypyksi.
Hinta miljardi viikossa
Kokoomus kuvasi lähes puolen miljoonan suomalaisen olevan yt-neuvotteluiden piirissä ja kymmenien tuhansien yritysten konkurssin partaalla huhtikuussa 2020.
”Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle noin miljardin joka viikko”, kokoomus totesi, ja jatkoi: ”Olemme valmiita tukemaan ulospääsyn edellyttämiä budjettilisäyksiä.”
Yhteistä opposition vaatimuksille oli lisätuki kunnille.
Totuuden nimissä on sanottava myös, että oppositio vaati samalla hallitusta luopumaan hallitusohjelman uudistuksista, kuten oppivelvollisuusuudistuksesta ja ”maailmanparannushankkeista”. Kaikki muu olisi pitänyt pistää sivuun paitsi koronatoimet.
lehti 