Suomalaisten vaalidataa ollaan ensimmäistä kertaa koskaan siirtämässä ulkomaille – ja vielä yhdysvaltalaisen Amazonin ylläpitämään pilvipalveluun, jonka serveri sijaitsee fyysisesti Ruotsissa.
Yleisradio uutisoi näistä aikeista ensimmäistä kertaa marraskuun alussa, mutta uutinen ei herättänyt juuri minkäänlaista julkista keskustelua. Se on harmi, sillä hankkeen ilmeisillä riskeillä olisi toteutuessaan kauaskantoisia seurauksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä on myös hyvä ja havainnollistava esimerkki EU-tason kysymyksistä – Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen ulkomaisista palveluntarjoajista ja palveluista.
Onko järkevää, että suomalaisten vaalidata on yhdysvaltalaisessa pilvipalvelussa, joka ainakin teoriassa mahdollistaisi häirinnän tai tietojen vuotamisen paljon nykyistä helpommin? Miten häiriöt ja viiveet vaikuttaisivat suomalaisten luottamukseen – synnyttääkö se epäilyksen vaalitulokseen vaikuttamisesta?
Vaikka suomalaiset edelleen äänestävät kynällä ja paperilla, varoittavat tietoturva-asiantuntijat pilvipalveluiden mahdollisista häiriöistä tulosraportoinnissa. Niissä maissa, joissa vaalitulokseen on pyritty vaikuttamaan, ovat yritykset kohdistuneet juuri vaalituloksista kertomiseen eikä itse vaalilipukkeisiin. Nämä riskit tulee ottaa vakavasti, vaikka kukaan ei pidä todennäköisenä, että yhdysvaltalainen biljonääri Jeff Bezos haluaisi sotkea juuri Suomen vaalituloksia.
Epäluottamuksen kylväminen on yhteiskunnallisen sekasorron ja vaikuttamispyrkimysten polttoainetta. Surullisinta Suomen esimerkissä on se, että päätöstä on perusteltu säästöillä. Tarkoitus on säästää noin neljä miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, mikä on valtion näkökulmasta pisara meressä.
Yhdysvaltalaiset digijättiläiset dominoivat markkinoita
Tämä on myös esimerkki Euroopan riippuvuudesta ulkomaalaisista palveluntarjoajista.
Amazonin lisäksi keskeisiä toimijoita ovat Google ja Microsoft. Erityisesti Microsoft on joutunut hiljattain poliittisesti kyseenalaiseen valoon. Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän Karim Khanin sähköpostitili blokattiin sen jälkeen, kun Trump oli asettanut pakotteita ICC:n pääsyyttäjä ja tuomareita vastaan. Pakotteiden taustalla on ICC:n antamat pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanyahusta sekä entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista.
Microsoft on kieltänyt tilin sulkemisen, mutta se silti on joutunut reagoimaan kohuun. Se on muun muassa ilmoittanut lisäävänsä Euroopassa tehtäviin palvelusopimuksiin pykälän, jonka mukaan se sitoutuu viemään asian oikeuteen, mikäli Yhdysvaltojen hallinto yrittää määrätä sitä jäädyttämään tai sulkemaan pilvipalveluita.
Tällainen linjaus osoittaa selvästi olemassaolevat jännitteet. Yhdysvaltalaiset digijättiläiset dominoivat vahvasti eurooppalaisia markkinoita – arvioiden mukaan yli 80% Euroopan digi-infrastruktuurista ja teknologioista tuodaan muualta. Pilvipalveluissa suurimmalla eurooppalaisella toimijalla on 2% markkinaosuus, kun Amazon, Microsoft ja Google pitävät yhdessä hallussaan 70% markkinoista. Netti- ja ohjelmistoteknologioihin liittyvissä TKI-panostuksissa Euroopan osuus on 12% – Yhdysvaltojen 40% ja Kiinan, Japanin sekä Etelä-Korean yhteensä 19%. Mineraalien ja kriittisten raaka-aineiden jalostus on lähes kokonaan keskittynyt Kiinaan.
Samaan aikaan Trumpin hallinto on yhä aggressiivisemmalla linjalla niin kauppapolitiikan kuin kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän horjuttamisen suhteen. Yhä useampi kantaa huolta siitä, että Trumpin hallinto määräisi yhdysvaltalaisia digijättejä lopettamaan palveluita poliittisena painostuskeinona.
Tässä tilanteessa EU:lta vaaditaan laaja-alaista strategiaa digitaalisen riippumattomuuden vahvistamiseksi. Tähän asti unioni on rakentanut itselleen globaalia roolia toimijana, joka asetti ensimmäisenä säännöt ihmisten yksityisyyden ja oman datan suojaamiseksi sekä digitalouden eettisiksi pelisäännöiksi. Viime kauden tietosuoja-asetus ja tekoälyasetus ovat tässä suhteessa olleet kansainvälisestikin keskeisiä lainsäädäntöaloitteita tästä näkökulmasta.
Ihmisten oikeudet turvaava EU-lainsäädäntö on uhattuna
Samalla on tärkeää huomata, että tämä lainsäädäntö ei vielä ole vähentänyt Euroopan riippuvuutta ulkomaisista palveluntarjoajoista. Eurooppa on luonut säännöt yritysten toiminnalle, mutta olemme yhä riippuvaisia – sen vähentämiseksi tarvitaan toisentyyppisiä toimia.
Yksi keskeinen esitys on ollut ohjata julkisia toimijoita ostamaan enemmän eurooppalaisilta toimijoilta. Tämä edellyttää muutoksia muun muassa julkisten hankintojen lainsäädäntöön, jotta eurooppalaisten suosiminen olisi helpompaa erityisesti digitalouden kaltaisilla strategisesti keskeisillä aloilla. Komissio on tuomassa esityksen julkisten hankintojen direktiivin uudistamiseksi ensi vuonna – toivottavasti nämä näkökulmat otetaan siinä huomioon. Se edellyttää kuitenkin hankintojen tekijöiltä sitä, että halvin hinta ei enää voi olla tärkein ohjaava tekijä.
Toisekseen tarvitsemme investointeja eurooppalaiseen digitalouteen. Meidän tulee luoda niin eurooppalaisia pilvipalveluita, digitaalinen euro sekä digitaalisia julkisia palveluita ja niitä tukevaa digitaalista infrastruktuuria. Myös alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen Euroopassa tarvitaan lisää panostuksia.
Tällä hetkellä monet näyttävät pikemminkin hyödyntävän tilannetta viime kauden lainsäädännön romuttamiseen. Muun muassa kokoomuksen Aura Sallan mukaan EU:n digitalouden kilpailukykyongelmia ei ole mahdollista korjata avaamatta esimerkiksi sääntöjä ihmisten henkilökohtaisten datan suojelusta. Tämä on sama viesti kuin yhdysvaltalaisilla digijäteillä ja komissio näyttää olevan taipumassa paineen alla.
Tähän soppaan lisää kierroksia keskiviikkona 19. marraskuuta julkaistu Digital Omnibus -aloite. Siinä tehtiin epämääräisemmäksi henkilökohtaisen datan määritelmä ja sen sallittu käyttö. Samalla esimerkiksi työntekijät eivät saisi enää tietoja, joiden avulla on voitu selvittää esimerkiksi maksamattomia työtunteja. Aloitteessa ehdotetaan myös poikkeusta, jossa ihmisistä kerättävää dataa voidaan käyttää tekoälymallien kouluttamiseen – tämä tarkoittaa myös työntekijöistä kerättäviä tietoja.
Tämä on täysin väärä suunta. Riippuvuus yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista toimijoista ei saa johtaa politiikkaan, jossa EU toistaa näissä maissa toteutettua markkinoiden mallia. EU:n on sen sijaan keskityttävä omaan talous- ja teollisuuspolittiseen strategiaan digitaalisen autonomian vahvistamiseksi, samalla pitäen kiinni omista arvoistaan ihmisten datan, yksityisyyden suojan ja tekoälyn riskienhallinnan osalta.
Li Andersson (vas.)
Europarlamentaarikko
uutiskirje 