Roska etsii roskaa. Näin sanoo helsinkiläinen Tuula-Maria Ahonen joulukuisena torstaina, kun ollaan keräämässä roskia Laajasalon kaduilta ja metsistä.
Ahonen perusti vuonna 2000 Roska päivässä -liikkeen, jonka ideana on, että jos jokainen noukkisi edes yhden roskan päivässä, ympäristö näyttäisi paljon paremmalta.
Yhä Ahonen lähtee lähes joka päivä kävelylle tyhjän roskapussin kanssa. Sillä, että roska etsii roskaa, hän tarkoittaa, että roskainen ympäristö yllyttää roskaamaan. Roskaton näkymä taas saa aikaan sen, että ihminen ei halua olla ensimmäinen, joka pilaa sen roskilla.
Kumartelu ja kyykkiminen ja taas ylös nouseminen tekee hyvää keholle.
– On vaikeampi heittää roska maahan, kun siisteys kertoo, että muut kunnioittavat ympäristöä. Että olenko minä se idiootti, joka heittää ensimmäisen roskan, Ahonen sanoo.
Tuki meni
Roska päivässä -liike järjestää työpajoja, ennaltaehkäisee tupakantumppiroskia jakamalla itse tehtyjä miniroskiksia tupakoijille, valistaa ja tiedottaa kouluissa, kirjastoissa ja missä tahansa, mihin se kutsutaan.
Järjestöllä on vapaaehtoinen jäsenmaksu,mutta sen tuotto ei riitä paljon.
– Emme kehtaa pyytää jäseniä maksamaan jäsenmaksua, Ahonen hymähtää.
Aiemmin Ahosen roskaliike sai ympäristöministeriöltä tukea. Hän on katkera siitä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus lopetti tuen samalla kuin monet muut vapaaehtoistyöntuet.
– Se osui kipeästi, hän sanoo.
– Roskien kerääminen ei liene hallituspuolueiden arvomaailmassa.
Tehokasta kuntoilua
Sen lisäksi, että kävelylenkit edistävät Laajasalon siisteyttä, ne edistävät Ahosen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Liikunta tekee hyvää niin keholle kuin aivoille, ja samalla voi toimia ympäristön hyväksi.
– En käytä roskapoimuria, joka ehkä olisi hiukan hygieenisempi ratkaisu, vaan kyykin keräämässä roskat. Kumartelu ja kyykkiminen ja taas ylös nouseminen tekee hyvää keholle, hän sanoo.
– Saan liikettä ja happea.
Kätensä hän kuitenkin suojaa muovipussilla.
Ahosen asuinalue Laajasalo on siisti. Silti tottuneen roskankerääjän silmä havaitsee tupakan tumppeja, makeis- ja välipalapakkauksia, muovipusseja ja eväspapereita sieltä täältä.
Eniten löytyy tupakan tumppeja, noita maailman yleisimpiä roskia. Ahosella on kävelyillään mukanaan muutama diabeetikkojen koeliuskarasiasta askarreltu miniroskis. Hän jakaa niitä tupakoitsijoille.
Ahonen ehti toimia pitkään roska-asiassa aiemmalla asuinalueellaan Helsingin Haagassa.
– Siellä syntyi vuosien varrella jopa roskienkeräyskaveruuksia, hän kuvailee.
Haagassa roskien keräämisestä oltiin muutenkin innostuneita. Ahonen teki sen tiimoilta yhteistyötä muun muassa seurakunnan ja koulun kanssa vuosikausia.
– Vierailimme kouluissa säännöllisesti ja tiedotimme. Oppilaat maalasivat kauniita roskiksia, hän kertoo.
Myös yleisten roskisten määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon roskia päätyy maastoon. Moni valittaa, että esimerkiksi Helsingissä roskiksia on aiempaa vähemmän.
– Roskiksia voi pyytää lisää. Itsekin olen pyytänyt ja saanut niitä, Ahonen sanoo.
Uusi nousu
Liike sai alkunsa, kun Ahonen kauhisteli vuosituhannen vaihteessa tuolloin kuusi- ja yhdeksänvuotiaiden tytärtensä kanssa, kuinka paljon roskia pihoilla, kaduilla, puistoissa ja rannoilla oli.
– Keksin, että jos jokainen keräisi roskan päivässä, eläisimme toisenlaisessa todellisuudessa. Varsinkin silloin kuusivuotias tyttäreni oli asiasta kovin innostunut ajatuksesta, että tästä liikkeestä pitää tulla maailmanlaajuinen. Siitä se alkoi, Ahonen kuvailee.
– Puoliso oli aluksi vähän ihmeissään, että mitä tämä nyt on. Sittemmin hän on ollut aktiivisesti mukana. Tämä on ollut koko perheen projekti.
Projekti onkin kasvanut valtakunnalliseksi. Ahosen mukaan juuri nyt on menossa uusi nousu: kesästä asti uusia jäseniä on tullut päivittäin.
Liike on huomattu myös silmäätekevien pirissä.
– Sekä presidentti Tarja Halonen että presidentti Sauli Niinistö ovat kutsuneet meidät linnan juhliin, Ahonen kertoo.
Hän puolestaan on kutsunut nykyisen tasavallan presidentin liikkeen jäseneksi, muttei ole saanut tältä vastausta.
– Yleensä fiksut ja yhteisön kannalta laajasti asioita ajattelevat henkilöt liittyvät, kuten esimerkiksi Ruotsin kuningas. Myös Li Andersson ja Paavo Arhinmäki ovat jäseniämme,hän sanoo.
lehti 